Skip to content

Ulkomaalaisia oppiaineistoja

European Geosciences Unionin (EGU) aineistopaketit opettajille. Lontoon Geologisen Seuran (The Geological Society) aineistopaketit kouluille; Resources, Factsheets, Activity Sheets & Presentations. Earth Science Education Unitin (ESEU) aineistopaketit kouluille. Earth Science Teachers' Associationin (ESTA) opetusaineistot ja nettilinkit. Esimerkiksi erinomainen esitys hiekasta (pdf). Geology.com:…

Lue lisää

Suomalaisia oppiaineistoja

Tälle sivulle on kerätty suomalaisia geologiaan liittyviä oppiaineistoja. Virtuaalinen kivimuseo (Oulun yliopisto). Oulun yliopiston avaama virtuaalisen kivimuseo tarjoaa uudenlaisen, helposti saavutettavan tavan tutustua geologiaan ja mineralogiaan. Virtuaaliekskursio pintaa syvemmälle – aikamatka Suomen kallioperään (GTK). Kohteena on Kuhmon vihreäkivivyöhyke ja sen…

Lue lisää

Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen

GTK:n lehdistötiedote

Kauhajoen smaragdi. Pituus 6,5 senttimetriä. Kuvassa kiteestä näkyy 3 cm pitkä osa. Kuva: Jouko Ranua, GTK.

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.

Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia.

Lue lisää

GTK:n geologiset retkeilykartat

GTK

Matkailu arvioidaan maailmassa nopeimmin kasvavaksi elinkeinoksi. Se näkyy Suomessa varsinkin luontomatkailussa, missä kiinnostus ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnon kokemiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Suomen kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat läntisen Euroopan viimeisiä erämaa-alueita, joissa voi vielä kohdata koskematonta luontoa. Aivan pääkaupungin tuntumastakin, Nuuksiosta, löytyy jo erämaan tuntua. Luonnonhistoriasta ja geologisista nähtävyyksistä kiinnostuneille retkeilijöille Geologian tutkimuskeskus on julkaissut kymmenen geologista retkeilykarttaa. Kokoelman uusin lisäys on Ruka−Oulangan geologinen retkeilykartta ja siihen liittyvä opaskirja.

Lue lisää

Teneriffa – lomasaari täynnä geologiaa

Ari Brozinski

Paikka kartalla

Kanarian saaret sijaitsevat Pohjois-Atlantilla, muutaman asteen kauriin kääntöpiirin yläpuolella, 100 km etäisyydellä Afrikan rannikolta. Ne muodostavat yhdessä Atsorien, Madeiran, Cap Verden ja Salvage saarien (pieni saariryhmä Madeiran ja Kanarian välissä) kanssa Makronesian.

Kanarian saariryhmä koostuu seitsemästä Espanjaan kuuluvasta saaresta, jotka on maantieteellisen sijaintinsa perusteella jaettu läntisiin ja itäisiin saariin. Läntisiä saaria hallitaan Teneriffan pääkaupungista Santa Cruzista ja niihin luetaan Teneriffa, La Gomera, La Palma ja El Hierro. Teneriffa on saarista ylivoimaisesti suurin ja korkein. Sen pinta-ala (2000 km²) on yli 5-kertainen seuraavaksi suurimpaan, La Gomeraan nähden. Myös Teneriffan korkein huippu, pico del Teide, jättää muut saaret varjoonsa. Itäisiä saaria eli Lanzarotea, Fuerteventuraa ja Gran Canariaa hallitaan Gran Canarialla sijaitsevasta Las Palmasista käsin. Gran Canaria on pinta-alaltaan suurin itäisistä saarista.

Lue lisää

Nyiragongo, tulivuori Afrikan sydämessä

Martti Lehtinen (Geologian museo) Kun torstaina tammikuun 17. päivänä 2002 sain tietää Nyiragongon tulivuoren alkaneen purkautua Afrikassa, tuntui kuin purkaus olisi alkanut omassa pihapiirissä. Olinhan vuodesta 1966 alkaen ollut tekemisissä tuon vuoren laavanäytteiden sekä niistä saatujen tutkimustulosten, julkaisujen, karttojen, kuvien…

Lue lisää

Duktiilit deformaatiorakenteet

SisällysluetteloHiertovyöhykkeetMikä on hiertovyöhyke?Hiertovyöhykkeen rakenteet ja kivetPoimutMitä ovat poimut?Poimujen kuvauksessa käytettävät termitMonivaiheinen deformaatio ja poimujen interferenssirakenteetLiuskeisuus ja lineaatioLiuskeisuus ja liuskeisuuden muodostuminenAkselitasoliuskeisuus ja krenulaatioliuskeisuusGneissien ja migmatiittien liuskeisuusLineaatiotMuotolineaatiotPintalineaatiotVenymälineaatiotLähteet Carita Äärelä Hiertovyöhykkeet Mikä on hiertovyöhyke? Hiertovyöhyke muodostuu noin 10–20 km syvyydessä, kun siirrokseen liittyvä…

Lue lisää

Kaivostoiminta ja kaivoksen elinkaari

Teemu Karlsson Kaivostoiminta Kaivannaisteollisuus voidaan jakaa kolmeen päätoimialaan, jotka ovat kaivosteollisuus, kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus. Kaivosteollisuus kattaa metallisten malmien louhinnan ja jalostuksen, sekä teollisuusmineraalituotannon. Kiviainesteollisuuteen kuuluu rakentamisessa tarvittavat hiekat, sorat ja kalliokiviainekset sekä niistä jalostetut tuotteet. Luonnonkiviteollisuus on näistä kolmesta toimialasta…

Lue lisää

Miksi Suomen kallioperässä voidaan nähdä litosfäärilaattojen rajoilla muodostuneita rakenteita?

SisällysluetteloLitosfäärilaattojen rajat muuttuvat ajanmyötäMiten aikoinaan syvällä maankuoressa syntyneet kivet päätyvät lopulta maan pinnalle?Lähteet Carita Äärelä Litosfäärilaattojen rajat muuttuvat ajanmyötä Kallioperän muodonmuutosta eli deformaatiota tapahtuu lähinnä litosfäärilaattojen rajoilla. Erityyppisillä laattarajoilla muodostuu erilaisia rakenteita. Koska litosfäärilaatat liikkuvat jatkuvasti, eivät niiden rajat ole…

Lue lisää
Back To Top