Johdatus sedimenttikiviin

Olav Eklund

Värikkäitä sedimenttikivikerroksia Israelissa. Kuva: Wikimedia Commons / Rhododendrites

Maan pinnalla olevat kalliot ja kivet ovat alttiina maapallon ilma- ja vesikehän, korkeuserojen, kasvillisuuden ja eliökunnan suorille ja välillisille vaikutuksille. Kivien fysikaalinen rapautuminen (kallioperän ja kivien rikkoutuminen) ja kallioperän eroosio (kuluminen) ovat näiden vaikutusten seurauksista ilmeisimpiä. Kallioperän rapautuminen tuottaa kiviä, soraa, hiekkaa ja savea, jotka kerrostuvat uudelleen muodostaen sedimenttikerrostumia.

Lue lisää

Metamorfisten kivien luokittelu

Mikko Turunen

Muuttuneet kivet

Metamorfiset kivet syntyvät kivilajien uudelleenkiteytyessä eli metamorfoituessa korkeiden lämpötilojen ja/tai suurten paineiden vaikutuksesta. Muutokset tapahtuvat aina kiinteässä tilassa, jos kiviaines sulaa, ei se jähmettyessään ole enää metamorfista kiveä.

Lue lisää

Mitä ovat metamorfiset kivet?

Paljastumalla…

Ari Brozinski

Geologian opiskelijoita metamorfisella paljastumalla Helsingintien varrella. Kuvassa näkyvät punaiset mineraalit ovat granaatteja.

Kuvittele itsesi seisomaan valtavalle kalliopaljastumalle. Käännät päätäsi ensin vasemmalle, sitten oikealle. Ympärilläsi avautuu uskomaton, huikaisevan kokoinen yhteinäinen kivi.

Ensin kivi näyttää siltä, kuin mikä tahansa kallio. Astut lähemmäs ja tarkastastelet kalliopaljastumaa tarkemmin. Vähitellen alat erottaa massasta yksityiskohtia, kuten värien vaihtelua, erilaisten kerrosten vuorottelua ja taipumista sekä yksittäisiä väritykseltään eroavia paloja muun kiven seassa. Huomaat pian, että kyseessä ei olekaan valtava kivimassa, vaan pienenpienistä osista rakentuva häikäisevän monipuolinen ja monimutkainen kokonaisuus. Olet kiinnittänyt katseesi metamorfiseen kiveen.

Lue lisää

Magmakivien luokittelu

Mikko Turunen

Erilaiset magmakivet

Magmakivet syntyvät sulan kiviaineksen eli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissä tai maanpinnalla. Maanpinnalle purkautuvaa sulaa kiviainesta sanotaan laavaksi. Magma jähmettyy kiveksi paineen ja lämpötilan laskiessa. Syvällä maankuoressa paine ja lämpötila laskevat hitaasti, jolloin myös magma jähmettyy hitaasti. Maanpinnalla sulan kiviaineksen jähmettyminen on paljon nopeampaa. Sulan kiviaineksen jähmettymisnopeudella on vaikutusta siitä syntyvän kivilajin rakenteeseen.

Lue lisää

Mitä ovat magmakivet?

Ari Brozinski

Magmaa syntyy syvällä Maan sisässä.

Mitä magma on?

Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.

Lue lisää

Kivien kiertokulku

Mikko Turunen

Kaikki kivilajit mukana

Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kiertoon, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu graniitti on joskus rapautunut irti kalliosta ja sen kohtalona on rapautua veden, tuulen, pakkasen ja/tai kasvien vaikutuksesta yhä pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes se huuhtoutuu pois vesien mukana. Se ja kaikki muutkin maapallon kivilajit ovat mukana suuressa kivilajien kiertokulussa, josta käytetään myös nimiä aineen suuri kiertokulku ja endogeeninen kiertokulku.

Lue lisää