Kiilleliuske on Suomessa yleinen metamorfinen kivilaji. Kuvassa poimuttunutta kiilleliusketta. Metamorfiset kivet syntyvät, kun olemassa oleva kivi, olipa se sedimentti-, magma- tai aiemmin metamorfoitunut kivi, joutuu maan uumenissa uusiin olosuhteisiin, joissa lämpötila ja/tai paine nousevat. Tällöin kivessä tapahtuu uudelleenkiteytymistä ja mineraalikoostumus…
Mikko Turunen SisällysluetteloKorukivien pyöröhiontaSahausKarkeahiontaHienohiontaKiillotusViimeistely Korukiven hiontavaiheet ovat sahaus, karkeahionta, hienohionta ja viimeistely. Tässä esitellään korukivien pyöröhiontana tunnettu hiontamuoto. Korukivien pyöröhionta Nimensä tämä hiontamuoto on saanut todennäköisesti cabouchon-hionnasta, joka viittaa ranskalaiseen sanaan caboche, joka tarkoittaa päänuppia. Pyöröhionta sanana viittaa myös vanhaan…
Mikko Turunen Hiontaan sopiva materiaali Kovuus Jalo- ja korukivimateriaalin tulee olla kyllin kovaa kestääkseen särkymättä hionnan eri vaiheet sekä jatkuvan käytön koruna. Koruihin käytettävän kiven tulisi aina olla ainakin kovuutta 7 tai sitä kovempaa, sillä vain kovat kivet kestävät koruissa…
Mikko Turunen Lähes kaikkialta Suomesta on löydettävissä koruihin sopivaa kivimateriaalia. Kiveen kätketty kauneus saadaan usein esille vasta oikeaoppisten työvaiheiden jälkeen. Korukivien hionta on kiehtova harrastus ja yksi parhaimmista kivimateriaalin käyttökohteista. Kaulakoruissa, sormuksissa, rintakoruissa, riipuksissa ja kalvosinnapeissa käytetään yleensä kauneinta kivimateriaalia…
Magmakivet muodostuvat, kun sula kiviaines, magma, jäähdytäytyy kiteytyen joko syvällä maan kuoressa tai purkautuessaan laavana maan pinnalle. Näin syntyy kaiken yleisin kivityyppi, joka kattaa laajan kirjon kivilajeja aina graniitista basalttiin. Sivu “Magmakivet A-Ö” esittelee yleisimmät magmakivet aakkosjärjestyksessä ja tarjoaa perustiedot…
European Geosciences Unionin (EGU) aineistopaketit opettajille. Lontoon Geologisen Seuran (The Geological Society) aineistopaketit kouluille; Resources, Factsheets, Activity Sheets & Presentations. Earth Science Education Unitin (ESEU) aineistopaketit kouluille. Earth Science Teachers' Associationin (ESTA) opetusaineistot ja nettilinkit. Esimerkiksi erinomainen esitys hiekasta (pdf). Geology.com:…
Tälle sivulle on kerätty suomalaisia geologiaan liittyviä oppiaineistoja. Virtuaalinen kivimuseo (Oulun yliopisto). Oulun yliopiston avaama virtuaalisen kivimuseo tarjoaa uudenlaisen, helposti saavutettavan tavan tutustua geologiaan ja mineralogiaan. Virtuaaliekskursio pintaa syvemmälle – aikamatka Suomen kallioperään (GTK). Kohteena on Kuhmon vihreäkivivyöhyke ja sen…
GTK:n lehdistötiedote
Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.
Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia.
GTK
Matkailu arvioidaan maailmassa nopeimmin kasvavaksi elinkeinoksi. Se näkyy Suomessa varsinkin luontomatkailussa, missä kiinnostus ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnon kokemiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Suomen kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat läntisen Euroopan viimeisiä erämaa-alueita, joissa voi vielä kohdata koskematonta luontoa. Aivan pääkaupungin tuntumastakin, Nuuksiosta, löytyy jo erämaan tuntua. Luonnonhistoriasta ja geologisista nähtävyyksistä kiinnostuneille retkeilijöille Geologian tutkimuskeskus on julkaissut kymmenen geologista retkeilykarttaa. Kokoelman uusin lisäys on Ruka−Oulangan geologinen retkeilykartta ja siihen liittyvä opaskirja.
