Geologi -lehti, Suomen Geologisen Seuran julkaisema lehti. Mineralia -lehti, Tampereen kivikerhon julkaisema lehti. Prospäkkäri -lehti, Lapin Kullankaivajain Liiton julkaisema lehti. Materia -lehti, Vuorimiesyhdistyksen jäsenlehti, ilmestyi aiemmin nimellä Vuoriteollisuus – Bergshanteringen.
Tietokirjaprojekti ”Suomen muinaiset tulivuoret – ja muita kallioidemme salaisuuksia”. Yleistajuinen tietokirjaprojekti, jota voi seurata projektin sivuilla www.tulivuoret.net, josta löytyvät linkit myös projektin Facebook- ja Instagram-tileille. Earth Learning Idea Opettajien blogeja geologian opettamisesta Englannissa Vihreäkiven arvoitus Elina Lehtosen kymmeniä kaikenikäisiä kiinnostavia geologian kirjoituksia…
Geomatkailu tarjoaa mahdollisuuden tutustua Suomen ainutlaatuiseen geologiaan ja luonnon monimuotoisiin muodostumiin. Kallioperän rakenteet, muinaisrannat, harjut, kallioalueet ja muut geologiset kohteet kertovat maamme pitkästä kehityshistoriasta ja avaavat näkymiä jääkausien, vulkanismin ja muiden geologisten prosessien vaikutuksiin. Tälle sivulle on koottu tietoa merkittävistä…
Lisätietoja ja mineraaleja löytyy Kai Hytösen kirjasta Suomen Mineraalit (Geologian tutkimuskeskuksen julkaisu, e-kirja). Mineraalilistan kirjoittanut Mikko Turunen, täydentänyt Teemu Karlsson
Hiekkakivi on yleinen sedimenttikivi. Hiekkakivessä on yleensä näkyvissä sen kerroksellisuus. Sedimenttikivet syntyvät, kun rapautuneen kiven, mineraalien tai eloperäisen aineksen kulkeutuneet hiukkaset, sedimentit, kasaantuvat ja myöhemmin kovettuvat kiveksi. Sedimenttikivet koostuvat laajasta kirjoa kivilajeja, kuten savikivestä, hiekkakivestä tai kalkkikivestä, ja ne voivat…
Kiilleliuske on Suomessa yleinen metamorfinen kivilaji. Kuvassa poimuttunutta kiilleliusketta. Metamorfiset kivet syntyvät, kun olemassa oleva kivi, olipa se sedimentti-, magma- tai aiemmin metamorfoitunut kivi, joutuu maan uumenissa uusiin olosuhteisiin, joissa lämpötila ja/tai paine nousevat. Tällöin kivessä tapahtuu uudelleenkiteytymistä ja mineraalikoostumus…
Mikko Turunen SisällysluetteloKorukivien pyöröhiontaSahausKarkeahiontaHienohiontaKiillotusViimeistely Korukiven hiontavaiheet ovat sahaus, karkeahionta, hienohionta ja viimeistely. Tässä esitellään korukivien pyöröhiontana tunnettu hiontamuoto. Korukivien pyöröhionta Nimensä tämä hiontamuoto on saanut todennäköisesti cabouchon-hionnasta, joka viittaa ranskalaiseen sanaan caboche, joka tarkoittaa päänuppia. Pyöröhionta sanana viittaa myös vanhaan…
Mikko Turunen Hiontaan sopiva materiaali Kovuus Jalo- ja korukivimateriaalin tulee olla kyllin kovaa kestääkseen särkymättä hionnan eri vaiheet sekä jatkuvan käytön koruna. Koruihin käytettävän kiven tulisi aina olla ainakin kovuutta 7 tai sitä kovempaa, sillä vain kovat kivet kestävät koruissa…
Mikko Turunen Lähes kaikkialta Suomesta on löydettävissä koruihin sopivaa kivimateriaalia. Kiveen kätketty kauneus saadaan usein esille vasta oikeaoppisten työvaiheiden jälkeen. Korukivien hionta on kiehtova harrastus ja yksi parhaimmista kivimateriaalin käyttökohteista. Kaulakoruissa, sormuksissa, rintakoruissa, riipuksissa ja kalvosinnapeissa käytetään yleensä kauneinta kivimateriaalia…
