Mikko Turunen, Teemu Karlsson Löydöt ja pudokkaat Meteoriittien ominaisuudet riippuvat niiden koostumuksesta. Meteoriitit luokitellaan kahteen ryhmään talteensaamistavan mukaan: Löydöt, joiden putoamisajankohdasta ei ole tietoa ja jotka ovat voineet maata maassa pitkäänkin Pudokkaat, jotka saadaan talteen pian putoamisensa jälkeen Pudokkaista noin…
Meteoroidista tai asteroidista avaruudessa tulee meteoriitti kun se osuu planeetan tai kuun pintaan. Kuva: iStock. Ari Brozinskin kooste: Reet Tiirmaa, Väinö Puura, Alvar Soesoo, Sten Suuroja, Ari Linna Meteoriitit - törmääviä taivaankappaleita Aurinkokunnan planeettojen varhaishetket ovat olleet täynnä katastrofeja, jotka ovat…
SisällysluetteloJääkausi ylitse muidenAjatus Maasta jään peittämänä herääOliko lumipallomaa oikeasti olemassa?Jään jäljet Namibiassa – karbonaatit antavat viitteitä lumipallomaastaKerrokselliset rautamuodostumat (BIF) – listätodiste globaalista jäätiköitymisestäMagneettivuo – jäätiköityminen varmistuuMiten Maa voi kylmetä?AuringonsäteilyLämpötila kääntyy laskuunMiten lumipallomaa on voinut päättyä?Miten elämä on selvinnyt?Lähteet Ari Brozinski,…
SisällysluetteloMitä deformaatio tarkoittaa?Jännityskenttä ja deformaatioKallioperän hauras ja duktiili deformaatioHauras ja duktiili deformaatio samalla kalliopaljastumallaKivilajien reologiset ominaisuudetLähteet Carita Äärelä Mitä deformaatio tarkoittaa? Deformaatio tarkoittaa geologiassa kivien muodon, paikan ja asennon muuttumista. Deformaatiossa kivien alkuperäinen rakenne muuttuu ja niihin syntyy uusia geologisia…
Poimuttuneita sedimenttikivikerroksia. Kuva: iStock. Carita Äärelä Mitä rakennegeologia on ja mihin sitä tarvitaan? Rakennegeologia tutkii kallioperän geologisia rakenteita ja niiden kolmiulotteista esiintymistä kallioperässä. Kivissä esiintyviä rakenteita ovat esimerkiksi siirrokset, raot, poimut, lineaatiot ja liuskeisuus. Rakenteet muodostuvat litosfäärilaattojen liikkeistä johtuvien kallioperän…
Mikko Turunen
Jalokivien työstämisestä ja käyttämisestä on varhaisia merkkejä ainakin 7000 vuoden takaa. Arkeologiset löydöt osoittavat, että jo mesoliittisella kivikaudella (ajanjakso n. 8000-5000 eKr.) ihmisillä oli kiinnostusta jalokiviin. Ensimmäisiä ihmisen käyttämiä jalokiviä olivat ametisti, vuorikide, meripihka, jade, jaspis, korallit, lapislatsuli, helmet, serpentiini, smaragdi ja turkoosi. Kivikaudella ihmisen luonnontieteellinen tietämys oli nykyistä paljon vähäisempää ja toimia verhosi salaperäisyyden ja yliluonnollisuuden verho. Jalokiviä käytettiinkin amuletteina ja talismaneina, ne suojasivat pahoilta hengiltä ja takasivat hyvien henkien suosion. Niiden uskottiin pitävän pahan loitolla ja tuovan kantajalleen terveyttä ja onnea. Jalokiviä on saatettu käyttää myös arkisiin askareisiin ihan vaan niiden muuta kivimateriaalia suuremman kovuutensa vuoksi.
Anu Hakala Proterotsooiset fossiilit ovat mikroskooppisen pieniä kivien sisällä eivätkä siten silmin havaittavia. Tällaisia ovat Tervolan dolomiitin syanobakteerit (ikä n. 2000 miljoonaa vuotta) (kuva 1) ja Muhoksen savikiven akritarkit (ikä n. 1200 miljoonaa vuotta). Lauhanvuoren hiekkakivestä on löydetty n. 600…
Anu Hakala Kambrikausi Proteosooisen maailmankauden alussa kambrikaudella (545 – 495 miljoonaa vuotta sitten) Suomi osana Baltikan mannerta sijaitsi lähellä Etelämannerta (kuva 1), josta ankarat tuulet ja sateet kuluttivat peruskalliotamme huuhtoen irronneet mineraalit ympäröivään mereen. Kuva 1. Suomi kambrikaudella (punainen nuoli)…
Mikko Turunen
Suurin osa jalokivistä on mineraaleja, joten suurimmalla osalla niistä on samat ominaisuudet kuin muillakin mineraaleilla (katso myös: Mineraalien ominaisuudet ). Eloperäisten muodostumien (meripihka, korallit, helmet, norsunluu) ominaisuudet käsitellään enimmäkseen niitä esittelevillä sivuilla.
Tällä sivulla esitellään jalokivien ominaisuuksista vain ne, joita ei esitellä mineraalien ominaisuuksien yhteydessä sekä ne, joita on tässä syytä täsmentää jalokivien osalta.
