Anu Hakala Kambrikausi Proteosooisen maailmankauden alussa kambrikaudella (545 – 495 miljoonaa vuotta sitten) Suomi osana Baltikan mannerta sijaitsi lähellä Etelämannerta (kuva 1), josta ankarat tuulet ja sateet kuluttivat peruskalliotamme huuhtoen irronneet mineraalit ympäröivään mereen. Kuva 1. Suomi kambrikaudella (punainen nuoli)…
Mikko Turunen
Suurin osa jalokivistä on mineraaleja, joten suurimmalla osalla niistä on samat ominaisuudet kuin muillakin mineraaleilla (katso myös: Mineraalien ominaisuudet ). Eloperäisten muodostumien (meripihka, korallit, helmet, norsunluu) ominaisuudet käsitellään enimmäkseen niitä esittelevillä sivuilla.
Tällä sivulla esitellään jalokivien ominaisuuksista vain ne, joita ei esitellä mineraalien ominaisuuksien yhteydessä sekä ne, joita on tässä syytä täsmentää jalokivien osalta.
Mikko Turunen Jalokivien synty Koska suurin osa jalokivistä on mineraaleja, ovat ne syntyneet kuten muutkin mineraalit . Mineraalit voivat syntyä usealla eri tavalla. Osa mineraaleista on syntynyt sulan kiviaineksen jähmettyessä syvällä kallioperässä tai purkautuessa maan pinnalle (magmatismi). Osa mineraaleista syntyy…
Mikko Turunen Jalokivet Jalokivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Menneinä aikoina ne olivat harvinaisina ja vaikeasti työstettävinä vain harvojen, tavallisesti hallitseviin luokkiin kuuluvien ihmisten etuoikeus. Nykyisin jalokivien tarjonta on niin runsasta ja työstäminen helpottunut niin, että kaikki jalokiviä haluavat voivat kustantaa…
Mikko Turunen
Metamorfiset kivet syntyvät kivilajien uudelleenkiteytyessä eli metamorfoituessa korkeiden lämpötilojen ja/tai suurten paineiden vaikutuksesta. Muutokset tapahtuvat aina kiinteässä tilassa, jos kiviaines sulaa, ei se jähmettyessään ole enää metamorfista kiveä.
Mikko Turunen
Magmakivet syntyvät sulan kiviaineksen eli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissä tai maanpinnalla. Maanpinnalle purkautuvaa sulaa kiviainesta sanotaan laavaksi. Magma jähmettyy kiveksi paineen ja lämpötilan laskiessa. Syvällä maankuoressa paine ja lämpötila laskevat hitaasti, jolloin myös magma jähmettyy hitaasti. Maanpinnalla sulan kiviaineksen jähmettyminen on paljon nopeampaa. Sulan kiviaineksen jähmettymisnopeudella on vaikutusta siitä syntyvän kivilajin rakenteeseen.
Anu Hakala Viimeisen jäätiköitymisen loppuvaiheessa koko Suomen alue oli mannerjään peitossa, eikä kasvillisuuden kehitys ollut vielä päässyt alkamaan. Nykyiset metsät ovat tulosta vaiheittaisesta kehityksestä, joka alkoi mannerjään perääntyessä. Kasvit tulivat pääasiassa idästä, kuivaa maata myöten leviten. Luultavasti monet puulajit levisivät…
Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.
GTK Geologiset luonnonvarat Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Sivuston luonnonvarat-osiossa esitellään metallit ja high-tech metallit, teollisuusmineraalit ja uraani, kalliokiviaines ja maa-aines, luonnonkivet, mineraaliset sivumateriaalit, pohjavesi, turve, geoenergia,sekä öljy, kaasu…
