Kuva: iStock. Anu Hakala Onko geologin mieli maassa? Tavallaan, lähes kaikki maan pinnan alla on lähellä myös geologiasta joko ammattinsa tai harrastuksen puolesta kiinnostuneita. Geologia on enemmän Geologia tuo varmasti useimmille mieleen malminetsinnän ja kaivostoiminnan, mutta se on vain pieni…
FT Jussi Heinonen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) Mantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitä Mantereiset laakiobasalttiprovinssit ovat maapallon suurimpia tunnettuja ilmanalaisia vulkaanisia muodostumia. Niiden syntyyn on vaadittu vaippaperäistä kivisulaa eli magmaa jopa neljä miljoonaa kuutiokilometriä, joka vastaa n. 200-kertaisesti Itämeren vesitilavuutta. Laakiobasaltteja…
Mikko Turunen Maa on kerroksellinen planeetta Maapallo jaetaan kemiallisen koostumuksen mukaan kolmeen kehään. Uloimpana kehänä on kiinteä kuori, sen alla on korkeassa paineessa ja lämpötilassa olevasta, pääasiassa kiinteästä kiviaineksesta koostuva vaippa ja sisimpänä rautapitoinen ydin. Maapallon ydin jaetaan sulaan ulkoytimeen…
Ari Brozinski Laattatektoniikkaa ja kratoneita Jääkausiin ja moneen muuhunkin kotiplaneettamme mullistaneeseen asiaan on maapallon pitkän historian aikana myötävaikuttanut laattatektoniikka. Siitä lähtien, kun varhaisen maan pintalämpötila oli laskenut riittävästi, jotta kiinteän kuoren muodostuminen oli mahdollista, ovat mannerlaatat tai niiden edeltäjät, kratonit,…
Mikko Turunen
Minkälainen Maa on?
Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää. Muita elämän edellytyksiä ovat sopiva lämpötila, Auringon valo ja ilmakehässä oleva happi.
Maastamme löytyy runsaasti geologisia matkailukohteita. Maastosta löytyvien muodostumien ja luontopolkujen lisäksi on geologiaan mahdollisuus tutustua lukuisissa näyttelyissä, kivipuistoissa ja museoissa. Geologisia luontokohteita on julkaistu esimerkiksi Retkikartta-palvelussa (Karttatasot -> Nähtävyyskohteet). [leaflet_testikartta]
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on luonut maailmanlaajuisen Geopark-verkoston vaalimaan ainutlaatuisia geologisia kohteita. Geopark on alue, jonka geologiset ominaispiirteet ovat kansainvälisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia. Verkostoon haluavan puiston on myös täytettävä joitakin mm. kestävään kehitykseen ja luonnonsuojelun edistämiseen liittyviä kriteerejä. Tällä hetkellä UNESCO:n Geopark-verkostoon kuuluu 90 kohdetta 26 eri maasta.
Vuoden 2015 Geologian päivän päätapahtuma oli Hollolassa, missä järjestettiin Tiirismaan geologiaa ja Salpausselkiä käsittelevä seminaari ja sitä seurannut retki. Retkellä tutustuttiin neljään geologiseen kohteeseen: Pirunpesän kvartsiitteihin, suppiin, muinaisrantaan, sekä lähteeseen ja sitä ympäröivään kasvillisuuteen.
Retkeilyopas on laadittu Nuuksion kansallispuistoon suuntautuneen vuoden 2013 Geologian päivän retkeä varten. Oppaassa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Erityisesti retkellä tutustuttiin granaattipitoiseen kallioon, hiidenkirnun aihioon ja silokallioon, murroslaaksoon, suon ja metsän vaihettumiseen, muinaisrantaan, sekä suokairaukseen.
