Anu Hakala

Uusia mammuttilöytöjä

Tiedotusvälineissä uusin mammuttiuutinen on syksyltä 2006. Tämä mammutin olkaluu löytyi alunperin Suomusjärveltä savipellosta vuonna 1960, mutta makasi professori Marja Simonsuuri-Sorsan autotallissa yli 40 vuotta. Uusin varsinainen mammuttilöytö tehtiin 2005 Helsingissä Vuosaaren sataman rakennustyömaalta. Satama-altaan merisedimentistä löytyi keskikokoisen, lähes täysikasvuisen mammutin kyynärluu. Luun radiohiilianalyysin ja sedimentin piilevätutkimuksen perusteella todettiin, että luu on vanhin Suomesta löydetty mammutin jäänne. Se on iältään n. 120 000 vuotta vanha, tai vieläkin tätä vanhempi. Mammutti on elänyt täällä viimeisintä jäätiköitymisvaihetta, Veikseliä, edeltäneen lämpimän vaiheen, Eem-interglasiaalin aikana. Luu on ensimmäinen Eemin aikainen löytö Suomessa. Muut luulöydöt ovat Veiksel-jääkauden ajalta.

Anu Hakala

Proterotsooiset fossiilit ovat mikroskooppisen pieniä kivien sisällä eivätkä siten silmin havaittavia. Tällaisia ovat Tervolan dolomiitin syanobakteerit (ikä n. 2000 miljoonaa vuotta) (kuva 1) ja Muhoksen savikiven akritarkit (ikä n. 1200 miljoonaa vuotta). Lauhanvuoren hiekkakivestä on löydetty n. 600 miljoonaa vuotta sitten eläneiden matomaisten eläinten ryömimisjälkiä (kuva 2). Kuvassa 3 on esitetty Suomen fossiileja sisältävät proterotsooiset muodostumat.

Anu Hakala

Kambrikausi

Proteosooisen maailmankauden alussa kambrikaudella (545 – 495 miljoonaa vuotta sitten) Suomi osana Baltikan mannerta sijaitsi lähellä Etelämannerta (kuva 1), josta ankarat tuulet ja sateet kuluttivat peruskalliotamme huuhtoen irronneet mineraalit ympäröivään mereen.