Mikko Turunen Kaikki kivilajit mukana Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kivien kiertokulkuun, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu graniitti on joskus rapautunut irti kalliosta ja sen kohtalona on rapautua veden, tuulen, pakkasen ja/tai kasvien vaikutuksesta yhä pienemmäksi ja…
Ari Brozinski Mistä kivi on tehty? Kalliot ovat harmaata massaa, jotka kaikki näyttävät samalta! Moni saattaa ajattelemattomuuttaan yhtyä edelliseen väittämään, mutta hiemankin tarkempi silmäys paljastaa, että totuus on toisenlainen. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kivi on luonnollisten prosessien tuloksena syntynyt mineraalien…
Geologi kenttätöissä. Kuva: Teemu Karlsson Geologia ammattina voi olla moninaista. Työkseen geologit mm. tutkivat maankamaran rakennetta ja koostumusta sekä elämän kehitys-historiaa kartoittavat maa- ja kallioperää etsivät ja tutkivat malmeja, teollisuusmineraaleja, rakennuskiviä, pohjavettä ja muita maankamaran raaka-aineita toimivat ympäristöasiantuntijoina kunnissa ja…
Kuva: iStock. Anu Hakala Onko geologin mieli maassa? Tavallaan, lähes kaikki maan pinnan alla on lähellä myös geologiasta joko ammattinsa tai harrastuksen puolesta kiinnostuneita. Geologia on enemmän Geologia tuo varmasti useimmille mieleen malminetsinnän ja kaivostoiminnan, mutta se on vain pieni…
SisällysluetteloMantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitäLaakiobasalttien esiintyminenYhteys sukupuuttoihin ja ilmastonmuutoksiinMiten laakiobasaltit ovat muodostuneet?Syvänmeren valtavat laavatasangot – laakiobasalttien merelliset vastineetPurkautuuko laakiobasaltteja lähitulevaisuudessa?Kotimaista laakiobasalttitutkimustaLähteet FT Jussi Heinonen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) Mantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitä Mantereiset laakiobasalttiprovinssit ovat…
Mikko Turunen Maa on kerroksellinen planeetta Maan rakenne jaetaan fyysisen ja kemiallisen koostumuksen mukaan kolmeen kehään. Uloimpana kehänä on kiinteä kuori, sen alla on korkeassa paineessa ja lämpötilassa olevasta, pääasiassa kiinteästä kiviaineksesta koostuva vaippa ja sisimpänä rautapitoinen ydin. Maapallon ydin…
SisällysluetteloLaattatektoniikkaa ja kratoneitaMantereiden synty, kehitys ja loppuSupermantereiden muodostuminenKiviröykkiöistä maamassoiksiTietoa menneistä supermantereistaLähteet Ari Brozinski Laattatektoniikkaa ja kratoneita Jääkausiin ja moneen muuhunkin kotiplaneettamme mullistaneeseen asiaan on maapallon pitkän historian aikana myötävaikuttanut laattatektoniikka. Siitä lähtien, kun varhaisen maan pintalämpötila oli laskenut riittävästi, jotta…
Mikko Turunen
Minkälainen Maa on?
Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää. Muita elämän edellytyksiä ovat sopiva lämpötila, Auringon valo ja ilmakehässä oleva happi.
Maastamme löytyy runsaasti geologisia matkailukohteita. Maastosta löytyvien muodostumien ja luontopolkujen lisäksi on geologiaan mahdollisuus tutustua lukuisissa näyttelyissä, kivipuistoissa ja museoissa. Geologisia luontokohteita on julkaistu esimerkiksi Retkikartta-palvelussa (Karttatasot -> Nähtävyyskohteet). [leaflet_testikartta]
