Skip to content

Jalokivien synty ja esiintyminen

Mikko Turunen Jalokivien synty Koska suurin osa jalokivistä on mineraaleja, ovat ne syntyneet kuten muutkin mineraalit . Mineraalit voivat syntyä usealla eri tavalla. Osa mineraaleista on syntynyt sulan kiviaineksen jähmettyessä syvällä kallioperässä tai purkautuessa maan pinnalle (magmatismi). Osa mineraaleista syntyy…

Lue lisää

Johdatus jalokiviin

Mikko Turunen Jalokivet Jalokivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Menneinä aikoina ne olivat harvinaisina ja vaikeasti työstettävinä vain harvojen, tavallisesti hallitseviin luokkiin kuuluvien ihmisten etuoikeus. Nykyisin jalokivien tarjonta on niin runsasta ja työstäminen helpottunut niin, että kaikki jalokiviä haluavat voivat kustantaa…

Lue lisää

Metamorfisten kivien luokittelu

Mikko Turunen

Muuttuneet kivet

Metamorfiset kivet syntyvät kivilajien uudelleenkiteytyessä eli metamorfoituessa korkeiden lämpötilojen ja/tai suurten paineiden vaikutuksesta. Muutokset tapahtuvat aina kiinteässä tilassa, jos kiviaines sulaa, ei se jähmettyessään ole enää metamorfista kiveä.

Lue lisää

Magmakivien luokittelu

Mikko Turunen

Erilaiset magmakivet

Magmakivet syntyvät sulan kiviaineksen eli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissä tai maanpinnalla. Maanpinnalle purkautuvaa sulaa kiviainesta sanotaan laavaksi. Magma jähmettyy kiveksi paineen ja lämpötilan laskiessa. Syvällä maankuoressa paine ja lämpötila laskevat hitaasti, jolloin myös magma jähmettyy hitaasti. Maanpinnalla sulan kiviaineksen jähmettyminen on paljon nopeampaa. Sulan kiviaineksen jähmettymisnopeudella on vaikutusta siitä syntyvän kivilajin rakenteeseen.

Lue lisää

Kasvillisuuden kehitys

Anu Hakala Viimeisen jäätiköitymisen loppuvaiheessa koko Suomen alue oli mannerjään peitossa, eikä kasvillisuuden kehitys ollut vielä päässyt alkamaan. Nykyiset metsät ovat tulosta vaiheittaisesta kehityksestä, joka alkoi mannerjään perääntyessä. Kasvit tulivat pääasiassa idästä, kuivaa maata myöten leviten. Luultavasti monet puulajit levisivät…

Lue lisää

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.

Lue lisää

Luonnonvarat

GTK Geologiset luonnonvarat Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Sivuston luonnonvarat-osiossa esitellään metallit ja high-tech metallit, teollisuusmineraalit ja uraani, kalliokiviaines ja maa-aines, luonnonkivet, mineraaliset sivumateriaalit, pohjavesi, turve, geoenergia,sekä öljy, kaasu…

Lue lisää

Kivien kiertokulku

Mikko Turunen Kaikki kivilajit mukana Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kivien kiertokulkuun, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu graniitti on joskus rapautunut irti kalliosta ja sen kohtalona on rapautua veden, tuulen, pakkasen ja/tai kasvien vaikutuksesta yhä pienemmäksi ja…

Lue lisää

Johdanto kiviin

Ari Brozinski Mistä kivi on tehty? Kalliot ovat harmaata massaa, jotka kaikki näyttävät samalta! Moni saattaa ajattelemattomuuttaan yhtyä edelliseen väittämään, mutta hiemankin tarkempi silmäys paljastaa, että totuus on toisenlainen. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kivi on luonnollisten prosessien tuloksena syntynyt mineraalien…

Lue lisää
Back To Top