Maailman suurimmat laavapurkaukset

SisällysluetteloMantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitäLaakiobasalttien esiintyminenYhteys sukupuuttoihin ja ilmastonmuutoksiinMiten laakiobasaltit ovat muodostuneet?Syvänmeren valtavat laavatasangot – laakiobasalttien merelliset vastineetPurkautuuko laakiobasaltteja lähitulevaisuudessa?Kotimaista laakiobasalttitutkimustaLähteet FT Jussi Heinonen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) Mantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitä Mantereiset laakiobasalttiprovinssit ovat…

Lue lisää

Maan rakenne

Mikko Turunen Maa on kerroksellinen planeetta Maan rakenne jaetaan fyysisen ja kemiallisen koostumuksen mukaan kolmeen kehään. Uloimpana kehänä on kiinteä kuori, sen alla on korkeassa paineessa ja lämpötilassa olevasta, pääasiassa kiinteästä kiviaineksesta koostuva vaippa ja sisimpänä rautapitoinen ydin. Maapallon ydin…

Lue lisää

Supermantereet

SisällysluetteloLaattatektoniikkaa ja kratoneitaMantereiden synty, kehitys ja loppuSupermantereiden muodostuminenKiviröykkiöistä maamassoiksiTietoa menneistä supermantereistaLähteet Ari Brozinski Laattatektoniikkaa ja kratoneita Jääkausiin ja moneen muuhunkin kotiplaneettamme mullistaneeseen asiaan on maapallon pitkän historian aikana myötävaikuttanut laattatektoniikka. Siitä lähtien, kun varhaisen maan pintalämpötila oli laskenut riittävästi, jotta…

Lue lisää

Perustietoa Maasta

Mikko Turunen

Minkälainen Maa on?

Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää. Muita elämän edellytyksiä ovat sopiva lämpötila, Auringon valo ja ilmakehässä oleva happi.

Lue lisää

Geologiset luontokohteet

Maastamme löytyy runsaasti geologisia matkailukohteita. Maastosta löytyvien muodostumien ja luontopolkujen lisäksi on geologiaan mahdollisuus tutustua lukuisissa näyttelyissä, kivipuistoissa ja museoissa. Geologisia luontokohteita on julkaistu esimerkiksi Retkikartta-palvelussa (Karttatasot -> Nähtävyyskohteet). [leaflet_testikartta]

Lue lisää

Rokua Geopark

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on luonut maailmanlaajuisen Geopark-verkoston vaalimaan ainutlaatuisia geologisia kohteita. Geopark on alue, jonka geologiset ominaispiirteet ovat kansainvälisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia. Verkostoon haluavan puiston on myös täytettävä joitakin mm. kestävään kehitykseen ja luonnonsuojelun edistämiseen liittyviä kriteerejä. Tällä hetkellä UNESCO:n Geopark-verkostoon kuuluu 90 kohdetta 26 eri maasta.

Lue lisää

Geologinen retkeilyopas Hollolan Tiirismaalle

Rantakerrostumaa maaleikkauksessa. Kuva: GTK

Vuoden 2015 Geologian päivän päätapahtuma oli Hollolassa, missä järjestettiin Tiirismaan geologiaa ja Salpausselkiä käsittelevä seminaari ja sitä seurannut retki. Retkellä tutustuttiin neljään geologiseen kohteeseen: Pirunpesän kvartsiitteihin, suppiin, muinaisrantaan, sekä lähteeseen ja sitä ympäröivään kasvillisuuteen.

Lue lisää

Geologinen retkeilyopas Nuuksioon

Punaisia granaattikiteitä Nuuksion kallioperässä. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Retkeilyopas on laadittu Nuuksion kansallispuistoon suuntautuneen vuoden 2013 Geologian päivän retkeä varten. Oppaassa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Erityisesti retkellä tutustuttiin granaattipitoiseen kallioon, hiidenkirnun aihioon ja silokallioon, murroslaaksoon, suon ja metsän vaihettumiseen, muinaisrantaan, sekä suokairaukseen.

Lue lisää

Geologinen retkeilyopas Yyteriin

Yyterinsantojen rantadyynejä uimarannan eteläpuolella. Kuva: K. Mäkinen, GTK

Vihkonen on laadittu Porin Yyterinsannoille suuntautuvan vuoden 2011 Geologian päivän retkeilyä varten. Vihkosessa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Siihen on kerätty myös tietoja Yyterinsantojen alueella esiintyvien dyynimuodostumien syntytavasta sekä niiden muotojen ja kasvillisuuden erityispiirteistä.

Lue lisää