SisällysluetteloJohdanto mineraalien ominaisuuksiin1. Yleisominaisuudet2. Optiset ominaisuudet3. Mekaaniset ominaisuudet4. Muita ominaisuuksiaMineraalien määrityskaavio Mikko Turunen Johdanto mineraalien ominaisuuksiin Kvartsi, joka on kiteytynyt omamuotoiseksi kiteeksi. Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin…
SisällysluetteloMineraalien syntyMineraalien ryhmittely ja hyödyntäminenLähteet Mikko Turunen Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji)…
SisällysluetteloSeitsemän kidejärjestelmää1. Kuutiollinen2. Tetragoninen3. Trigoninen4. Heksagoninen5. Rombinen6. Monokliininen7. TrikliininenLähteet Mikko Turunen Seitsemän kidejärjestelmää Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään: Kuutiollinen Tetragoninen Trigoninen Heksagoninen Rombinen Monokliininen Trikliininen. Rikkikiisukide kuuluu kuutiolliseen kidejärjestelmään. Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa…
Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Maa koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta Kolme kerrosta Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Alkuaineisiin perustavan kemiallisen jaon mukaan maapallo voidaan jakaa neljään osaan: ulko- ja sisäytimeen, vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa…
GTK:n lehdistötiedote
Pääpalkinnot Lieksaan
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.
Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.
Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Alkuaineiden differentaatio eli erottuminen alkaa Aivan maapallon varhaisvaiheessa planeettamme pinnalla oli sula magmameri ja tämän magmameren alapuolinenkin osa oli nk. pehmeässä tilassa. Tästä syystä eri painoiset alkuaineet pystyivät erottumaan eli differentoitumaan. Tällöin raskaammat alkuaineet,…
SisällysluetteloLinnunradan syntyLinnunradan rakenneLinnunradan tulevaisuusLähteet Teemu Karlsson, Ari Brozinski, Mikko Turunen Avaruus on keskimäärin hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oma Linnunrata-galaksimme kuuluu paikalliseen galaksien ryhmään, johon kuuluu yli 80 jäsentä. Lähimmät…
Mikko Turunen Varhaisista teorioista Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita: 1700-luvulla saksalainen Kant esitti teorian, jonka mukaan Aurinkokunta syntyi kaasupilvestä tiivistymällä. Teoriansa Kant perusti sen aikaisiin havaintoihin Aurinkokunnastamme. Tuona aikana kaikki tunnetut kuusi suurta planeettaa liikkuivat Auringon ympäri radoillaan…
SisällysluetteloAurinkokunnan syntyAurinkokuntamme jäsenet ja rakenneAurinkoPlaneetatKääpiöplaneetatLähteet Mikko Turunen, Teemu Karlsson Aurinkokunnan synty Aurinkokunta kuuluu Linnunradan galaksiin. Galaksit sisältävät usein runsaasti kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti galaksin sisällä, vaan niistä on saattanut syntyä tiheämpiä alueita, niin…
