Skip to content

Miksi Lounais-Suomessa on saaristo?

Olav Eklund Kallio- ja maaperän kehitys Miksi Lounais-Suomen mannerta reunustaa laaja saaristo? Miksi vastaavaa saaristoa ei ole muualla Suomen rannikolla? Aluksi tulee erottaa toisistaan kaksi geologista prosessia, jotka ovat muokanneet – ja yhä muokkaavat – Lounais-Suomen maankamaraa, nimittäin kallioperän kehitys…

Lue lisää

Kratonit

SisällysluetteloMikä on kratoni?TaustaaMatkalla kohti kratoneitaEdellytykset kratonin muodostumiselleMissä ja miten kratonit muodostuvat?Kratonien kemiaaKratonien yhtyminenKratonin tuhoutuminenLähteet Ari Brozinski Mikä on kratoni? Määritelmän mukaan kratoni on sellainen mantereellisen kuoren alue, joka on säilynyt tektonisesti stabiilina (deformoitumattoma) ainakin 500 miljoonaa vuotta. Tämä on helppo…

Lue lisää

Astenosfääri ja litosfääri

Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Astenosfääri Kemiallisen jaon lisäksi on maapallon uloin osa on luokiteltu kahteen osaan, jotka ovat astenosfääri ja litosfääri, kerrosten mekaanisten ominaisuuksien perusteella. Astenosfääri edustaa vaipan osaa, joka alkaa 100—150 km syvyydessä ja jatkuu aina 350…

Lue lisää

Nuoren Maan olosuhteet

Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Marsin kokoinen kappale törmäämässä Maahan. Kuva: Fahad Sulehria. Maahan hyökättiin! Hadeeisen eonin alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maankuorta ei ollut…

Lue lisää

Johdatus sedimenttikiviin

Olav Eklund

Värikkäitä sedimenttikivikerroksia Israelissa. Kuva: Wikimedia Commons / Rhododendrites

Maan pinnalla olevat kalliot ja kivet ovat alttiina maapallon ilma- ja vesikehän, korkeuserojen, kasvillisuuden ja eliökunnan suorille ja välillisille vaikutuksille. Kivien fysikaalinen rapautuminen (kallioperän ja kivien rikkoutuminen) ja kallioperän eroosio (kuluminen) ovat näiden vaikutusten seurauksista ilmeisimpiä. Kallioperän rapautuminen tuottaa kiviä, soraa, hiekkaa ja savea, jotka kerrostuvat uudelleen muodostaen sedimenttikerrostumia.

Lue lisää

Johdatus Etelä-Suomen kallioperään

Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Kuva Turunmaan saaristosta. Kuuma laava on tunkeutunut märkään sedimenttiin, joka on yhä nähtävissä. Kalkkipitoinen aines on rapautunut pois, jolloin jäljelle on jäänyt erikoisen näköisiä rakoja. Kuva: Ari Brozinski Jokaisessa kivessä, oli kyseessä irtokivi tai…

Lue lisää

Geologia tieteenä

Mikko Turunen Geologia on maapallon, lähinnä sen kiinteän kuoren kehitystä, rakennetta ja koostumusta käsittelevä tiede. Geologian sovelluksista tärkeimpiä ovat malmien, teollisuusmineraalien, rakennuskivien ja hyödyntämiskelpoisten maalajien etsintä ja tutkiminen. Geologista tietoa tarvitaan myös pohjavesitutkimuksissa. Nykyisin geologiaa hyödynnetään yhä enemmän rakentamisessa ja…

Lue lisää

Laattatektoniikka

Ari Brozinski SisältöBenjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljilläWegener keksii mantereiden vaeltamisenWilson kuvaa modernin laattatektoniikanHitaat ja suuret laatatLaattojen törmätessäMinne laatat vaeltavatLaattojen liikkeet ja niiden selkokieliset nimitykset:Laattojen erkaneminenLaatat lähenevätSubduktio: mantereellisen ja merellisen laatan törmäysMerellinen-merellinen laatta–asetelma tuottaa hautavajoamanManner-manner törmäyksessä tapahtuu orogeniaLiikunnat ja siirtyminenLähteet Benjamin Franklin…

Lue lisää

Maan muinaiset supermantereet

SisällysluetteloUr (~3000 Ma)Arctica ja Nena (~2500 Ma)Atlantica (~2100 Ma)Columbia (~1900 Ma) - ensimmäinen supermannerRodinia (~1100 Ma) - toinen supermannerPangea (~300 Ma) - kolmas supermannerTuleva supermanner (~250 Ma nykyhetkestä)Lähteet Ari Brozinski Supermantereet ovat toistuva ilmiö, joita on Maan historiasta tunnistettu varmuudella…

Lue lisää
Back To Top