Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Maa koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta Kolme kerrosta Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Alkuaineisiin perustavan kemiallisen jaon mukaan maapallo voidaan jakaa neljään osaan: ulko- ja sisäytimeen, vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa…
GTK:n lehdistötiedote
Pääpalkinnot Lieksaan
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.
Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.
Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Alkuaineiden differentaatio eli erottuminen alkaa Aivan maapallon varhaisvaiheessa planeettamme pinnalla oli sula magmameri ja tämän magmameren alapuolinenkin osa oli nk. pehmeässä tilassa. Tästä syystä eri painoiset alkuaineet pystyivät erottumaan eli differentoitumaan. Tällöin raskaammat alkuaineet,…
SisällysluetteloLinnunradan syntyLinnunradan rakenneLinnunradan tulevaisuusLähteet Teemu Karlsson, Ari Brozinski, Mikko Turunen Avaruus on keskimäärin hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oma Linnunrata-galaksimme kuuluu paikalliseen galaksien ryhmään, johon kuuluu yli 80 jäsentä. Lähimmät…
Mikko Turunen Varhaisista teorioista Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita: 1700-luvulla saksalainen Kant esitti teorian, jonka mukaan Aurinkokunta syntyi kaasupilvestä tiivistymällä. Teoriansa Kant perusti sen aikaisiin havaintoihin Aurinkokunnastamme. Tuona aikana kaikki tunnetut kuusi suurta planeettaa liikkuivat Auringon ympäri radoillaan…
SisällysluetteloAurinkokunnan syntyAurinkokuntamme jäsenet ja rakenneAurinkoPlaneetatKääpiöplaneetatLähteet Mikko Turunen, Teemu Karlsson Aurinkokunnan synty Aurinkokunta kuuluu Linnunradan galaksiin. Galaksit sisältävät usein runsaasti kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti galaksin sisällä, vaan niistä on saattanut syntyä tiheämpiä alueita, niin…
Anu Hakala, Teemu Karlsson Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti Mannerjäätiköltä jäätikön jauhaman ja sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä. Näitä hienojakoisia aineksia kerrostuu myös nykyisin, kun jokien kuljettama aines päätyy meriin ja järviin…
Anu Hakala Suomen yleisin maalaji on moreeni. Ainekseltaan se on sekoitus kaikkia maalajitteita lohkareista savekseen. Tunnusomaista moreenille on kivien kulmikkuus. Pohjamoreenialueet Suomessa. Kuva: GTK Mannerjäätikkö otti kuljetukseensa mukaan kivi- ja mineraaliainesta, joka kulki jään virtauksen mukana vaihtelevan pituisia matkoja. Kulkeutumisen…
Ari Brozinski
Mitä magma on?
Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.
