Ikiroutaa ohuen maapeitteen alla. Kuva: iStock. Anu Hakala Maapallon ilmastonvaihtelut näkyvät suoraan Suomen maaperässä, sen synnyssä, muodoissa ja ominaisuuksissa. Jääkauden aikana maamme oli mannerjäätikön peittämä ja jäätikön toiminta loi maamme nykyisen maiseman. Jäätikkö silotti kallioperää, vei mennessään suurimman osan vanhasta…
Anu Hakala, Teemu Karlsson Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän Riittävän paksu ja painava mannerjäätikkö alkaa pohjaosistaan virrata sitkaan nesteen tavoin. Virtaava jäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä oli tärkeä merkitys kulutuksessa. Suomen alue…
Anu Hakala, Teemu Karlsson Suomen maaperän ja muodonmuutosten ymmärtäminen vaatii kurkistusta syvälle ajassa, aina viimeisestä lämpökaudesta kohti suurinta jääkauden aallonharjaa. Tämä artikkeli käsittelee vaihtelua ajanjaksolla, jonka välillä lämpimät interglasiaalit ja jäätiköitymät vuorottelivat: ajanjaksoa, jonka aikana nykyiset maisemat, moreenit ja reunamuodostumat…
Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.
SisällysluetteloJohdanto mineraalien ominaisuuksiin1. Yleisominaisuudet2. Optiset ominaisuudet3. Mekaaniset ominaisuudet4. Muita ominaisuuksiaMineraalien määrityskaavio Mikko Turunen Johdanto mineraalien ominaisuuksiin Kvartsi, joka on kiteytynyt omamuotoiseksi kiteeksi. Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin…
SisällysluetteloMineraalien syntyMineraalien ryhmittely ja hyödyntäminenLähteet Mikko Turunen Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji)…
SisällysluetteloSeitsemän kidejärjestelmää1. Kuutiollinen2. Tetragoninen3. Trigoninen4. Heksagoninen5. Rombinen6. Monokliininen7. TrikliininenLähteet Mikko Turunen Seitsemän kidejärjestelmää Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään: Kuutiollinen Tetragoninen Trigoninen Heksagoninen Rombinen Monokliininen Trikliininen. Rikkikiisukide kuuluu kuutiolliseen kidejärjestelmään. Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa…
Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Maa koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta Kolme kerrosta Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Alkuaineisiin perustavan kemiallisen jaon mukaan maapallo voidaan jakaa neljään osaan: ulko- ja sisäytimeen, vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa…
GTK:n lehdistötiedote
Pääpalkinnot Lieksaan
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.
Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.
