Anu Hakala Suomen yleisin maalaji on moreeni. Ainekseltaan se on sekoitus kaikkia maalajitteita lohkareista savekseen. Tunnusomaista moreenille on kivien kulmikkuus. Pohjamoreenialueet Suomessa. Kuva: GTK Mannerjäätikkö otti kuljetukseensa mukaan kivi- ja mineraaliainesta, joka kulki jään virtauksen mukana vaihtelevan pituisia matkoja. Kulkeutumisen…
Ari Brozinski
Mitä magma on?
Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.
Olav Eklund Kallio- ja maaperän kehitys Miksi Lounais-Suomen mannerta reunustaa laaja saaristo? Miksi vastaavaa saaristoa ei ole muualla Suomen rannikolla? Aluksi tulee erottaa toisistaan kaksi geologista prosessia, jotka ovat muokanneet – ja yhä muokkaavat – Lounais-Suomen maankamaraa, nimittäin kallioperän kehitys…
SisällysluetteloMikä on kratoni?TaustaaMatkalla kohti kratoneitaEdellytykset kratonin muodostumiselleMissä ja miten kratonit muodostuvat?Kratonien kemiaaKratonien yhtyminenKratonin tuhoutuminenLähteet Ari Brozinski Mikä on kratoni? Määritelmän mukaan kratoni on sellainen mantereellisen kuoren alue, joka on säilynyt tektonisesti stabiilina (deformoitumattoma) ainakin 500 miljoonaa vuotta. Tämä on helppo…
Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Astenosfääri Kemiallisen jaon lisäksi on maapallon uloin osa on luokiteltu kahteen osaan, jotka ovat astenosfääri ja litosfääri, kerrosten mekaanisten ominaisuuksien perusteella. Astenosfääri edustaa vaipan osaa, joka alkaa 100—150 km syvyydessä ja jatkuu aina 350…
Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Marsin kokoinen kappale törmäämässä Maahan. Kuva: Fahad Sulehria. Maahan hyökättiin! Hadeeisen eonin alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maankuorta ei ollut…
Olav Eklund
Maan pinnalla olevat kalliot ja kivet ovat alttiina maapallon ilma- ja vesikehän, korkeuserojen, kasvillisuuden ja eliökunnan suorille ja välillisille vaikutuksille. Kivien fysikaalinen rapautuminen (kallioperän ja kivien rikkoutuminen) ja kallioperän eroosio (kuluminen) ovat näiden vaikutusten seurauksista ilmeisimpiä. Kallioperän rapautuminen tuottaa kiviä, soraa, hiekkaa ja savea, jotka kerrostuvat uudelleen muodostaen sedimenttikerrostumia.
Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Kuva Turunmaan saaristosta. Kuuma laava on tunkeutunut märkään sedimenttiin, joka on yhä nähtävissä. Kalkkipitoinen aines on rapautunut pois, jolloin jäljelle on jäänyt erikoisen näköisiä rakoja. Kuva: Ari Brozinski Jokaisessa kivessä, oli kyseessä irtokivi tai…
Mikko Turunen Geologia on maapallon, lähinnä sen kiinteän kuoren kehitystä, rakennetta ja koostumusta käsittelevä tiede. Geologian sovelluksista tärkeimpiä ovat malmien, teollisuusmineraalien, rakennuskivien ja hyödyntämiskelpoisten maalajien etsintä ja tutkiminen. Geologista tietoa tarvitaan myös pohjavesitutkimuksissa. Nykyisin geologiaa hyödynnetään yhä enemmän rakentamisessa ja…
