Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2019 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
Kaivoksilta peräisin olevat happamat ja metallipitoiset vedet ovat yksi kaivannaisteollisuuden suurimmista haasteista. Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) tehdyn tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia happaman kaivosvaluman muodostumiseen voidaan arvioida kiviaineksen mineraalikoostumuksen perusteella.
Hapan metallipitoinen kaivosvaluma on yksi kaivannaisteollisuuden merkittävimmistä haasteista. Joskus sen muodostumisen ennustaminen on hankalaa, jonka vuoksi menetelmiä on kehitettävä jatkuvasti. Kuva: Teemu Karlsson.
Geologian tutkimuskeskuksen uusi strategia luo ratkaisuja kestävämpään tulevaisuuteen. GTK:n olemassaolon tarkoitus kiteytyy mottoon ”Maamme hyväksi. For Earth and for Us.”
GTK uusii strategian ohella myös ilmeensä. Kuvassa GTK:n uusi logo.
Valtavat magmapurkaukset ovat menneisyydessä aiheuttaneet maailmanlaajuisia sukupuuttoja ja ilmaston mullistuksia. Kahden kilpailevan selitysmallin kannattajat ovat käyneet purkausten alkuperästä kiihkeää väittelyä. Onko tuhoisien purkausten syynä Maan pintaosan halkeaminen vai aiheutuvatko mullistukset planeetan sisuksista kohoavista kuumista virtauksista, maapallon vaipan pluumeista? Suomalais-mosambikilainen tutkimusryhmä esittää löytäneensä avaintodisteen Afrikan muinaisen magmapurkauksen tapauksessa. Uudessa tutkimusartikkelissaan ryhmä kertoo löytäneensä primitiivisiä laavoja, jotka saattavat olla ensimmäinen suora todiste pluumiteorian puolesta.
Pikriittilaavakerroksia Luenha-joella Keski-Mosambikissa. Kuvaaja: Arto Luttinen.
Maan magneettikentän napaisuus kääntyy päälaelleen muutaman sadantuhannen vuoden välein. Geologit havaitsivat, että viimeisin magneettikentän napaisuuden vaihtuminen noin 770 000 vuotta sitten kesti vähintään 22 000 vuotta. Vaihtumisprosessiin kulunut aika on paljon aiempia arvioita pidempi, ja kumoaa oletuksen, jonka mukaan täydellinen vaihtuminen voisi tapahtua ihmisen eliniän aikana.
Tutkimuksen mukaan Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti. Kuva: NASA.
Mikroskooppisen pieni pisara muinaista merivettä on auttanut laattatektonisten prosessien historian selvittämisessä. Laattatektonisten prosessien seurauksena Maan vaippaan päätyi merivettä, josta pieni osa säilyi vaipassa kiteytyneiden mineraalien sisällä. Vesijäämien kemiallisten analyysien perusteella tutkijat arvioivat Maan kuoriosien päätyneen syvälle vaippaan nykyisenkaltaisten laattatektonisten kierrätysprosessien seurauksena ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten, aiemmin havaitun 2,7 miljardin vuoden sijaan.
Analysoimalla muinaisen magman koostumusta tutkijat päättelivät Maan kuoren päätyneen syvälle vaippaan ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten. Kuva: Hawaii Volcano Observatory
Uusi geotermisen energian potentiaalikartta on valmistunut. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ovat kartoittaneet Suomen syvän geotermisen energian potentiaalia kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Uusi kartta-aineisto esittää Suomessa potentiaalisimmat geotermisen energian tuotantoalueet. Lisäksi kartta-aineisto näyttää missä syvyydessä Suomen kallioperässä saavutetaan +100 °C lämpötila.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Levänluhdan vesikalmistosta löytyneiden vainajien korujen materiaali on peräisin Etelä-Euroopasta, toisin kuin tutkijat ovat aikaisemmin olettaneet.
Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita. Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä
Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne- ja kaulakoruja.
Lumi- ja kasvinäytteenotto sekä lennokeilla tehtävä tutkimus vähentävät malminetsinnän ympäristöhaittoja.
Geologian tutkimuskeskuksen koordinoima NEXT-projekti esittelee moderneja ympäristöä säästäviä malminetsintämenetelmiä Ylitornion Lohijärvellä sunnuntaina 30. päivä kesäkuuta. Esiteltävissä menetelmissä hyödynnetään satelliittien mittausaineistoa, droneilla eli kauko-ohjattavilla lennokeilla tehtäviä mittauksia sekä uusia kevyitä näytteenottomenetelmiä.
Käytämme evästeitä sivuston toiminnan parantamiseksi.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Valinnat
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastointi
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.