Mantereellista kuorta syntyi 500 miljoonaa vuotta arveltua aiemmin
Baryyttia sisältävää 3,23-3,26 miljardia vuotta vanhaa kalliota Etelä-Afrikassa. Kuva: Desiree Roerdink
Mantereellisen kuoren muodostumisen alkaminen arkeeisella ajalla (4-2,5 miljardia vuotta sitten) on tärkeä ajankohta laattatektonisten prosessien, valtamerten kemian, sekä elämän kehityksen ymmärtämisen kannalta. Uuden tutkimuksen mukaan muodostuminen on alkanut jo 500 miljoonaa vuotta arveltua aiemmin.
Mantereellisen kuoren muodostuttua se alkoi rapautumaan luonnonvoimien kulutuksessa. Rapautumisen seurauksena valtameriin päätyi erilaisia mineraaleja ja ravinteita, joiden jälkiä voidaan havaita muinaisissa merenpohjan kivikerrostumissa. Yleensä tutkimuksissa on käytetty hyväksi karbonaattikivissä esiintyviä strontiumin isotooppeja. Sopivia yli kolme miljardia vuotta vanhoja karbonaattikiviä on kuitenkin harvassa.
Uudessa tutkimuksessa on hyödynnetty helpommin löytyvää baryytti-mineraalia. Baryyttia syntyy, kun meriveden rikki yhdistyy merenpohjan hydrotermisistä lähteistä peräisin olevan bariumin kanssa. Baryyttiin säilyy hyvin sen muodostumisen aikaisen meriveden kemia, jonka perusteella voidaan arvioida muinaisia ympäristöjä.
Tutkijat analysoivat kuuden eri puolilla maailmaa sijaitsevan 3,2-3,5 miljardin vuoden ikäisen esiintymän baryyttinäytteitä. Baryytin sisältämien strontiumisotooppien avulla he laskivat, milloin mantereellisen kuoren rapautumisesta peräisin olevaa ainesta alkoi virrata valtameriin, ja lopulta kiteytymässä oleviin baryytti-mineraaleihin.
Tulosten perusteella mantereellisen kuoren rapautuminen alkoi noin 3,7 miljardia vuotta sitten. Tämä on 500 miljoonaa vuotta yleisesti vallalla ollutta käsitystä aiemmin.
