Skip to content

Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu

GTK

Vedenalaisen meriluonnon arvokohteet täytyy tunnistaa, jotta niiden tehokas suojelu ja kestävä käyttö on mahdollista. Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen.

Monimuotoista merenpohjaa, jossa kivien lomassa esimerkiksi rakkohaurua (ruskolevä kuvan oikeassa alalaidassa), hauraa (heleänvihreän niityn muodostava putkilokasvi) ja punahelmilevää (viininpunaiset tupsut kivien päällä). Vastaavanlaisia monipuolisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat suojaa, ravintoa ja lisääntymispaikkoja selkärangattomille, kaloille ja myös linnuille löytyy useilta eteläisen Suomen ulkosaariston EMMA-alueilta. Kuva: Mats Westerbom, Metsähallitus.
Lue lisää

Tulivuoren purkauksen iänmäärityksen perusteella suullinen perimätieto voi olla yli 33 000 vuotta vanhaa

Ihmisten Australiaan saapumisen ajankohta ja mantereen asuttamisen vaiheet tunnetaan huonosti. Tulivuoritoiminnan iänmäärityksen perusteella Australian kaakkoiskulmassa on ollut asutusta ainakin yli 33 000 vuotta. Paikallisten tulivuorten purkauksiin liittyvät tarinat saattavat olla maailman vanhinta suullista perimätietoa.

Kuva: Eugene von Guérardin maalaus vuodelta 1855, jossa näkyy Tower Hillin alue kraatterijärvineen. Alueella on ollut ihmisasutusta vähintään 33 000 vuotta.
Lue lisää

Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista

GTK

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Posivan asiantuntijat ovat paikantaneet uuden tekniikan avulla lähes koko Suomen kattavasta aineistosta kallioperän nuoria siirroksia sekä muita seismiseen aktiivisuuteen viittaavia maaperän piirteitä kuten maanvyöryjä.

Kuva 1. Maastossa postglasiaalisiirrokset eivät kiinnitä huomiota, koska niiden aiheuttamat törmät ovat matalia eikä niiden jatkuvuutta ole helppo hahmottaa puuston vuoksi. Oheinen kuva on Pasmajärven siirroksesta.
Lue lisää

GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Pohjois-Suomessa 2020

GTK

Yleistä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii Pohjois-Suomen kallioperää osana valtakunnallista projektia. Tutkimuksilla tuotetaan uutta perustietoa kallioperältään huonosti tunnettujen alueiden geologisista yksiköistä ja niiden jatkuvuuksista. Tutkimuksien tulokset ovat sovellettavissa esimerkiksi akkumineraalien etsintään ja ne ovat myös tieteellisesti merkittäviä ajatellen Pohjois-Suomen kallioperän syntyä ja kehitystä. Tämän lisäksi tulokset soveltuvat muun muassa kalliolämmön hyödynnettävyyden ja kalliopohjaveden laadun arviointiin sekä tiestön ylläpidolle välttämättömien hyvälaatuisia kiviaineksia sisältävien alueiden rajaamiseen.

Lue lisää

Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia tutkitaan syvärei’istä

Geologian tutkimuskeskus

Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä voidaan tutkia myös Maassa, kallioperään kairatuista syvärei’stä. Tuore tutkimus paneutui Suomen syväbiosfääriin.

Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija, MMT Lotta Purkamo on tutkinut yhdessä monialaisen tutkijaryhmän kanssa Espoon Otaniemeen kairattavasta ST 1:n syväreiästä Suomen syväbiosfäärin mikrobeja ja samalla Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia.

Näytteenottoa Pyhäsalmen kaivoksessa. Kuva: Arto Pullinen, GTK
Lue lisää

Vanhin asteroiditörmäys saattoi lopettaa muinaisen superjääkauden

Läntisessä Australiassa sijaitseva Yarrabubban kraatteri on paljastunut Maan vanhimmaksi löydetyksi asteroidin iskuksi. Isotooppianalyysien perusteella kraatterin ikä on noin 2229 miljoonaa vuotta, mikä on 200 miljoonaa vuotta enemmän kuin tähän asti vanhimpana pidetty kraatteri. Iskun ajankohta osuu samoihin aikoihin, kun muinainen laaja jäätiköitymiskausi päättyi.

Yarrabubban kraatterin iänmäärityksessä käytetty zirkoni-kide. Kuva: Curtin University.
Lue lisää

Tu­lee­ko maa­han jo­tain? Yk­sin­ker­tais­tet­tu las­ku­kaa­va no­peut­taa ja tar­ken­taa tu­li­pal­lo­ha­vain­to­jen ana­lyy­sia

Teksti: Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto

Milloin kannattaa lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia?

Kaikkia taivaalla havaittuja tulipalloja ei ehditä tutkia tarkasti. Kirkas valoilmiö paljastaa, että ilmakehään on lentänyt avaruudesta meteori, mutta päätyykö siitä jotain maahan asti? Vain massaltaan suurimmat pääsevät maahan asti, mutta valitettavasti monet niistä jäävät löytymättä.

Laskukaava paljastaa kannattaako lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia. Kuva: Jacek Halicki / Wikimedia Commons
Lue lisää

Eliöiden selviäminen Maata peittävän jääkerroksen alla

Miten happea tarvitsevat varhaiset vesieliöt selvisivät planeetan ankarimmasta jääkaudesta, jolloin meriä peittävä jää eristi ilmakehän hapen? Isotooppitutkimus tarjoaa todisteita jäätiköiden happipitoisten sulamisvesien vaikutuksesta.

Tutkija ottamassa näytteitä rautapitoisista kivistä, joiden avulla selvitettiin lumipallomaan aikaisia merten happipitoisuuksia. Kuva: Malcolm Wallace.
Lue lisää
Back To Top