Suomen arvokkaat kivikot on kartoitettu

Geologian tutkimuskeskuksen tiedote

Julkaisu valtakunnallisesti arvokkaista kivikoista on julkaistu. Inventoinnissa käytiin läpi noin tuhat kivikkomuodostumaa, joista maastossa inventoitiin tarkemmin 640 kivikkoa. Inventoinnissa kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin ja arvotuksen perusteella yhteensä 472 kivikkomuodostumaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria.

Vinkkelikankaan uhkurakka, Halsua. Kuvaaja: H. Rönty
Lue lisää

Mannerlaattojen törmäykset tropiikissa viilentävät ilmastoa

Viimeisten 540 miljoonan vuoden (Ma) aikana Maa on kokenut kolme merkittävää jäätiköitymiskautta, jolloin ilmasto viileni ja laajat jäätiköt levisivät. Tutkijat arvelevat, että jääkausien käynnistymiseen liittyy mannerlaattojen törmäilyn seurauksena paljastuva tuore kiviaines ja sen rapautuminen tropiikin alueella.

540 miljoonan vuoden kuluessa mannerlaattojen paikka on vaihdellut. Tutkijoiden mukaan laattatektonisten prosessien paljastaessa tuoretta kiviainesta (oranssi) tropiikissa (vihreä vyöhyke), ilmasto viileni ja alkoi jääkausi. Kuva: Swanson-Hysell tutkijaryhmä.
Lue lisää

Chilen Atacamassa testataan Marsin maaperän tutkimusta

Chilessä sijaitsevassa Atacaman autiomaassa on menestyksellisesti testattu Marsissa käytettäviä tutkimusmenetelmiä. NASA:n rahoittamassa projektissa autiomaassa testattiin itsenäisesti toimivaa mönkijärobottia, jonka tehtävänä on ottaa näytteitä maanpinnan alapuolelta ja analysoida merkkejä elämästä.

NASA:n testimönkijä Atacaman marsmaisissa olosuhteissa. Kuva: Stephen B. Pointing.
Lue lisää

Vulkanismin lämpö vaihtui jääkauden kylmyyteen

Laajamittainen vulkaaninen toiminta saattoi käynnistää yhden Maan suurimmista jäätiköitymiskausista. Tämä Gaskiersin jäätiköitymiseksi nimetty tapahtuma muutti planeetan jättiläismäiseksi lumipalloksi noin 580 miljoonaa vuotta sitten.

Heidelbergin yliopiston tutkijat yhdessä meksikolaisten kollegoidensa kanssa ovat löytäneet jäänteitä laajasta vulkaanisesta muodostumasta, joka saattoi olla jäätiköitymisen taustalla. Syntyessään muodostuma oli halkaisijaltaan vähintään 1000 km, yltäen kolmelle nykyiselle mantereelle Meksikossa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa.

Tummat basalttiset juonet leikkaavat vaaleita gneissejä (lammen pohjukassa kuvan keskellä) Tamaulipasissa Meksikossa. Tutkijoiden mukaan nämä juonet ovat valtavan vulkaanisen muodostuman juuriosia, jonka rapautuminen johti maailmanlaajuiseen jäätiköitymiseen miljoonia vuosia myöhemmin. Kuva: Bodo Weber / CICESE.
Lue lisää

Väitöstutkimus pohjoisen kaivoksista suomalaisissa sanomalehdissä

Oulun yliopiston tiedote

Kaivoksia tarkastellaan mediassa mustavalkoisesti

Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvä julkinen keskustelu on näyttäytynyt viime vuosina taloudellisten mahdollisuuksien ja ympäristöllisten uhkien vastakkainasetteluna. Kaivosteollisuuden mediakäsittelyssä on painotettu erityisesti kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan valvontaan liittyviä epäkohtia. Vastakkaisuus on tuottanut käsittelyyn polarisaatiota ja mustavalkoisia tulkintoja.

Lue lisää

Kiertotalouden tarvitsemia uusia materiaaleja tutkitaan Otaniemeen perustettavassa yhteislaboratoriossa

GTK:n lehdistötiedote

Suomi voi olla maailman kärkeä epäorgaanisten raaka-aineiden sekä kiertotalouden uusien materiaalien tutkimuksessa ja innovaatioissa.

Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Teknologian tutkimuskeskus VTT perustavat yhdessä uuden kiertotalouden haasteita ratkaisevan laboratoriokeskittymän Otaniemen kampusalueelle. Circular Raw Materials Hub -yhteislaboratorio keskittyy ratkaisemaan epäorgaanisten materiaalien ja mineraalien tutkimushaasteita.

Otaniemeen perustetaan Aalto-yliopiston, Geologian tutkimuskeskus GTK:n ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhteinen kiertotalouden haasteita ratkaiseva laboratoriokeskittymä. Kuva: J-P Kärnä / Wikimedia Commons.
Lue lisää

Kuinka koko maailmaan vaikuttavia ilmastonmuokkausmenetelmiä pitäisi tutkia?

Pelkästään kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei välttämättä riitä hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja siitä seuraavia ongelmia. Lisäksi saatetaan tarvita menetelmiä ilmaston muokkaamiseksi. Ilmastoa voitaisiin viilentää esimerkiksi stratosfääriin levitettävien auringonvaloa heijastavien hiukkasten avulla. Koko maailmaan vaikuttavien ilmastonmuokkausmenetelmien käyttö ja jopa niiden tutkiminen herättävät kuitenkin epäilyjä.

Ilmastoa voitaisiin muokata esimerkiksi yläilmakehään vapautettavien auringonvaloa heijastavien hiukkasten avulla. Mutta jo koko maapalloon vaikuttavien ilmastonmuokkausmenetelmien tutkiminen epäilyttää. Kuva: SPICE -projekti.
Lue lisää