Geologian tutkimuskeskus mukana kehittämässä kaivannaisjätealueiden kunnostusta ja sulkemista Sambiassa
Kuva: GTK
Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistui Maailman pankin rahoituksella Sambian kaivannaisjätealueiden kunnostusta ja sulkemista edistävään projektiin. Projektissa toteutettu kansallinen suunnitelma sisälsi nykytilannekuvan ohella ohjeita kaivostoiminnan pitkäjänteiselle vastuulliselle kehittämiselle, huomioiden etenkin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat.
”GTK:lla on paljon osaamista vastuullisesta kaivannaisjätealueiden kunnostuksesta ja sulkemisesta. Oli antoisaa ja mielenkiintoista olla ensimmäistä kertaa Afrikassa toteuttamassa kaivannaisjätteiden hallintaa kehittävää vientiprojektia.”, sanoo Päivi Kauppila, johtava asiantuntija, GTK.
Projekti toteutettiin konsortiossa, jota veti saksalainen DMT ja jossa oli paikallisena toimijana GeoQuest. Työn tilaajana oli Sambian kaivos- ja mineraalitoiminnan kehityksestä vastaava ministeriö sekä sen alaisuudessa toimiva kaivosten ympäristöhaasteisiin keskittyvä ZMERIP-projekti (Zambian Mining and Environmental Remediation and Improvement Project).
”Projektin kansallista vaikuttavuutta lisäsi paikallinen kumppani, jolla oli hallussaan alueen tuntemus ja kulttuurinen tietämys sekä valmis yhteys ministeriöön”, kertoo Anna Tornivaara, ryhmäpäällikkö ja tämän projektin päällikkö, GTK.
Kattava tilannekuva Sambian kaivostoimintaan
Projektissa haluttiin saada kattava tilannekuva Sambian kaivostoiminnan organisoinnista. Tämän kartoittamisen lisäksi projektissa syvennyttiin tarkemmin kolmeen maantieteelliseen alueeseen Sambiassa sekä näiden yhdeksään eri kokoiseen ja eri toimintavaiheessa olevaan kaivokseen. Kaivoskohteista kerätyn aineiston perusteella arvioitiin, kuinka hyvin nykykäytännöt toteutuvat kohteissa.
“Kaivoskohteista saatu aineisto käsitti vaihtelevasti mm. lupia, selvityksiä sekä seurantatietoja. Aineiston sekä lähes kolme viikkoa kestäneen maastokatselmuksen pohjalta pystyimme antamaan konkreettisia ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi sekä tuottamaan priorisoidun kansallisen toimintasuunnitelman ministeriölle”, Anna Tornivaara jatkaa.
Koulutuksella syvennetään paikallista tietoa ja osaamista
GTK:n vientiprojekteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan aina koulutusosio, jossa kehitetään paikallisten tietotaitoa ja asiantuntemusta kyseessä olevaan aiheeseen. Tämä vahvistaa alueen omaa osaamista ja tekemisen vaikuttavuutta pitkälle tulevaisuuteen.
”Maastotyöt toteutettiin pandemian takia paikallisen partnerin voimin, mutta kansainväliset tutkijat osallistuivat päivän päätteeksi heidän kanssaan etäyhteyksin nk. purkupalavereihin. Maastokatselmuksiin osallistui myös viranomaisia laajentamaan osaamistaan. Koronapandemian vuoksi laajempi koulutus hoidettiin etänä työpajan muodossa, mikä toimi hyvin ja keräsi positiivista palautetta”, Päivi Kauppila kertoo.
Projektin lopputuotteena olevassa kansallisessa toimisuunnitelmassa paneuduttiin tärkeimpiin kehityskohteisiin, kuten kaivos- ja ympäristöalaan liittyvien lakien ja säädösten kehittämiseen sekä jo olemassa olevien noudattamisen seurantaan. Näihin liittyvät oleellisesti hallinnon kehittäminen, kuten toimiva yhteistyö eri viranomaisten välillä, parhaisiin ympäristökäytäntöihin keskittyvät koulutukset sekä kaivostoimintaan liittyvien dokumenttien digitalisointi ja järjestelmällinen arkistointi.
Konkreettisina kehitystoimenpiteinä on taata riittävät resurssit ympäristön tilan tarkkailuun ja kaivosyhtiöiden velvoitteiden noudattamisen seurantaan sekä keinot oikeiden tahojen löytämiseen
vastuiden täytäntöönpanoon ja laittoman kaivostoiminnan ehkäisemiseen. Tuotettu kansallinen toimintasuunnitelma on osa kokonaisuutta, jonka avulla ZMERIP-projektissa otetaan askel kohti kaivossektorin kestävämpää ja vastuullisempaa kehitystä Sambiassa.
Lisätietoja: GTK
