Nuori Maa

Ari Brozinski

Marsin kokoinen kappale törmäämässä maahan. Kuva: Fahad Sulehria.

Maahan hyökättiin!

Haadeisen kauden alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maata ei ollut olemassa sillä planeettamme oli hyökkäyksen kohteena!

Lue lisää

Differentaatio

Ari Brozinski

Alkuaineiden erottuminen alkaa

Samalla, kun maapallon pinnalta haihtui lämpöä avaruuteen, alkoivat kuumassa esimaassamme toimia prosessit, jotka lopulta muovasivat planeettamme nykyisen kaltaiseksi. Koska pintaosat olivat siis sulaneet ja sulan magmameren alapuolinenkin osa oli nk. pehmeässä tilassa, saattoi eri painoisten alkuaineiden erottuminen eli differentoituminen alkaa. Tällöin raskaammat alkuaineet, kuten rauta vajosivat alaspäin kevyempien komponenttien jäädessä tai noustessa ylempiin osiin. Nousun yhteydessä ne kuljettivat lämpöä Maan sisuksista myötävaikuttaen näin osaltaan jäähtymisprosessiin.

Lue lisää

Ydin, vaippa ja kuori

Ari Brozinski

Maa koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta

Kolme kerrosta

Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Käyttämällä alkuaineisiin perustuvaa kemiallista jakoa, ovat geologit lohkoneet maapallon neljään osaan: ytimeen (ulompi ja sisempi), vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa koostumus ja olosuhteet.

Lue lisää

Maan supermantereet

Ari Brozinski

Supermantereita on Maan historian aikana ollut kolme.  Pangea (n. 500 miljoonaa vuotta sitten), Rodinia (n. 1000 miljoonaa vuotta sitten) ja Columbia (n. 1900 miljoonaa vuotta sitten). Vaikka mantereiden rekonstruointi kuulostaakin helpolta (vrt. ruukunpalasten sovittaminen yhteen ) on se käytännössä kuitenkin hankaa sillä tiedot yli miljardin vuoden ikäisistä mantereista ovat puutteellisia. Lisäksi Rodiniaa vanhempien supermantereiden olemassa olosta on vain epäsuoria todisteita.

Lue lisää

Maan kehitys pähkinänkuoressa

Mikko Turunen

Alussa oli massamöykky

Maapallo alkoi muodostumaan yhteenliittyneistä planetesimaaleista noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Auringon syntyessä ylijääneistä materioista muodostuneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa ympäröivän avaruuden hiukkasia muodostaen planeettoja. Muodostuneiden planeettojen rakenteeseen vaikutti niiden syntyetäisyys Auringosta. Kiviplaneetat syntyivät Auringon lähelle, kaasuplaneetat kauemmaksi siitä. Aluksi planeettamme oli viileä, löyhä, konglomeraattia muistuttava massamöykky (kuvassa konglomeraatti).

Lue lisää

Elämän synty ja kehitys

Mikko Turunen

Tämän luvun tarkoitus on saada lukija rinnastamaan elämän synty ja kehitys maapallon erilaisiin geologisiin vaiheisiin (katso myös: Geologia ja aika). Olisi hyvä jos lukijalle jäisi jonkinlainen mielikuva siitä, mitä tapahtui missäkin vaiheessa. Alla esitetyt tiedot on poimittu useista eri tietolähteistä ja ne on pyritty esittämään mahdollisimman selkeästi. On mahdollista, että luvussa esitetyissä tiedoissa on epätarkkuutta.

Lue lisää