Laattatektoniikka

Ari Brozinski

Benjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljillä

Ajatus laattatektoniikasta ei ole uusi. Vaikka laattatektoninen teoria on muovautunut nykyiseen asuunsa 1900-luvun aikana, on litosfäärilaatoista ja niiden alaisesta vaipasta on spekuloitu jo 1700-luvulla. Benjamin Franklin kirjoitti 22. syyskuuta vuonna 1782 ranskalaiselle geologille, Abbè Soulavielle seuraavasti: ”…todisteita, joiden valossa näytti siltä, että saaren pinta oli kääntynyt ympäri. Jotkin osat olivat painuneet merenpinnan alapuolelle, kun taas toiset, pintaa alempana olleet rakenteet, olivat kohonneet ylös.” Franklin jatkaa: ”Tämänkaltaiset muutokset maapallomme pinnalla eivät todennäköisesti tapahtuisi, jos maa olisi kiinteä ytimeen asti. Siispä kuvittelen, että maan sisempi osa voisi koostua nesteestä, joka on tiheämpää ja, jolla on suurempi painovoima kuin millään kiinteällä aineella, johon olemme tutustuneet. Siksi kiinteä aine voisi uida tämän nesteen päällä tai sen sisässä. Edellisen perusteella maapallon pinta olisi kuori, joka voi haljeta palasiin ja joutua tämän nesteen aiheuttamien väkivaltaisten liikkeiden siirtämäksi.

Lue lisää

Perustietoa Maasta

Mikko Turunen

Minkälainen Maa on?

Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää. Muita elämän edellytyksiä ovat sopiva lämpötila, Auringon valo ja ilmakehässä oleva happi.

Lue lisää

Geologiset luontokohteet -palvelu

Maastamme löytyy runsaasti geologisia matkailukohteita. Maastosta löytyvien muodostumien ja luontopolkujen lisäksi on geologiaan mahdollisuus tutustua lukuisissa näyttelyissä, kivipuistoissa ja museoissa.

Geologiset luontokohteet -palvelussa on ryhdytty julkaisemaan tietoja mielenkiintoisista geologisista tutustumiskohteista. Kohteet on luokiteltu merkittävyydeltään neljään ryhmään: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja paikallinen. Kohteiden määrää on tarkoitus vähitellen kasvattaa kattamaan monipuolisesti erilaisia merkittäviä kohteita, mutta myös alemman luokituksen omaavia kohteita otetaan mukaan harkinnanvaraisesti.

Lue lisää

Rokua Geopark

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on luonut maailmanlaajuisen Geopark-verkoston vaalimaan ainutlaatuisia geologisia kohteita. Geopark on alue, jonka geologiset ominaispiirteet ovat kansainvälisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia. Verkostoon haluavan puiston on myös täytettävä joitakin mm. kestävään kehitykseen ja luonnonsuojelun edistämiseen liittyviä kriteerejä. Tällä hetkellä UNESCO:n Geopark-verkostoon kuuluu 90 kohdetta 26 eri maasta.

Lue lisää