Maankuoren liikkeitä ennen laattatektoniikkaa

Teemu Karlsson

Pentti Eskolan kirjassa vuodelta 1921 maankuoren liikkeet selitetään kutistumishypoteesin avulla. Kuva: Teemu Karlsson

Maan kuoriosa, eli litosfääri, koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Teoria mannerlaatoista ja laattatektoniikasta on suhteellisen nuori ja muovautunut nykyiseen asuunsa vasta 1900-luvun aikana. Ennen laattatektoniikkaa maankuoren liikkeitä selitettiin kutistumishypoteesin avulla.

Lue lisää

Aurinkokunta avaruudessa

Mikko Turunen

Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oman galaksimme, Linnunradan, arvioidaan olevan avaruuden tiheätähtisimpiä vaikka omasta Auringostammekin onkin lähimpään naapuritähteen matkaa peräti 4,2 valovuotta. Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä.

Lue lisää

Merenkurkku

Anu Hakala

Uniikit muodot

Merenkurkun saaristossa yhtyvät poikkeuksellisella tavalla nopea mannerjäätikön aiheuttama isostaattinen maannousu ja monimuotoinen viimeisen mannerjäätikön noin 10 000 vuotta sitten kerrostamien maaperämuodostumien mosaiikki. Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga Kustenin (Korkea Rannikko) maailmanperintökohteen laajennus. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, josta on tullut avainalue tutkittaessa maankuoren palautumista mannerjäätikön sulamisen jälkeen.

Lue lisää

Big Bang -alkuräjähdys

Ari Brozinski

Miksi olemme?

Oletko koskaan käyskennellyt ulkona, katsonut taivaalle ja miettinyt miten kaikki alkoi? Entä oletko tullut pohtineeksi, miten maapallo syntyi tai vaikkapa miten kotoisan Suomi-neitomme muodot ovat kehittyneet? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on meidän matkattava kauas, aina universumin syntyyn saakka. Ainoastaan ymmärtämällä, miten maailmankaikkeus on kehittynyt, pystymme käsittämään oman planeettamme, Telluksen, synnyn, kehityksen ja täällä toimivat prosessit.

Lue lisää

Punaisten jättiläisten tähtipölyllä suuri vaikutus Maan keskikoostumukseen

Maan keskikoostumusta ei voida arvioida kivimeteoriittien perusteella. Kuva: NASA

Aurinkokuntamme materiaali koostuu aiemmin tuhoutuneiden tähtien pölystä. Saksalaisen Münsterin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Livermoren yliopiston tutkijoiden tekemien uusien huipputarkkojen isotooppianalyysien perusteella Maa sisältää kuitenkin enemmän punaisista jättiläistähdistä peräisin olevaa ainesta, kuin aurinkokunnan alkuaikoina muodostuneet kivimeteoriitit eli kondriitit Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä.

Lue lisää

Aurinkokuntamme muodostuminen

Ari Brozinski

Oman galaksimme kaltainen spriraaligalaksi M 81. Kuva: NASA/ESA.

Suuria galakseja

Galaksit muodostuvat suurista jopa miljardi tähteä käsittävistä tähtijoukoista ja ne pysyvät kasassa keskinäisen vetovoimansa avulla. Usein galaksit sisältävät myös merkittävästi kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti galaksin sisällä, vaan esimerkiksi kaasu on saattanut tihentyä ns. protostellaarisiksi pilviksi. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne joutuvat pyörivään liikkeeseen.

Lue lisää

Aurinkokunta: varhaisteoriasta nykyaikaan

Mikko Turunen

Varhaisista teorioista

Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita:

  • 1700-luvulla saksalainen Kant esitti teorian, jonka mukaan aurinkokunta syntyi kaasupilvestä tiivistymällä. Teoriansa Kant perusti sen aikaisiin havaintoihin Aurinkokunnastamme. Tuona aikana kaikki tunnetut kuusi suurta planeettaa liikkuivat Auringon ympäri radoillaan samaan suuntaan ja miltei samassa tasossa.
Lue lisää