Lumipallomaa
SisällysluetteloJääkausi ylitse muidenAjatus Maasta jään peittämänä herääOliko lumipallomaa oikeasti olemassa?Jään jäljet Namibiassa – karbonaatit antavat viitteitä lumipallomaastaKerrokselliset rautamuodostumat (BIF) –…
SisällysluetteloJääkausi ylitse muidenAjatus Maasta jään peittämänä herääOliko lumipallomaa oikeasti olemassa?Jään jäljet Namibiassa – karbonaatit antavat viitteitä lumipallomaastaKerrokselliset rautamuodostumat (BIF) –…
Carita Äärelä
Deformaatio tarkoittaa geologiassa kivien muodon, paikan ja asennon muuttumista. Deformaatiossa kivien alkuperäinen rakenne muuttuu ja niihin syntyy uusia geologisia rakenteita, kuten rakoilua, siirroksia, poimuja, lineaatioita ja liuskeisuutta. Deformaation aiheuttamat muutokset voivat näkyä myös mikroskooppisessa mittakaavassa (kuva 1).

Poimuttuneita sedimenttikivikerroksia. Kuva: iStock. Carita Äärelä Mitä rakennegeologia on ja mihin sitä tarvitaan? Rakennegeologia tutkii kallioperän geologisia rakenteita ja niiden…
Mikko Turunen

Jalokivien työstämisestä ja käyttämisestä on varhaisia merkkejä ainakin 7000 vuoden takaa. Arkeologiset löydöt osoittavat, että jo mesoliittisella kivikaudella (ajanjakso n. 8000-5000 eKr.) ihmisillä oli kiinnostusta jalokiviin. Ensimmäisiä ihmisen käyttämiä jalokiviä olivat ametisti, vuorikide, meripihka, jade, jaspis, korallit, lapislatsuli, helmet, serpentiini, smaragdi ja turkoosi. Kivikaudella ihmisen luonnontieteellinen tietämys oli nykyistä paljon vähäisempää ja toimia verhosi salaperäisyyden ja yliluonnollisuuden verho. Jalokiviä käytettiinkin amuletteina ja talismaneina, ne suojasivat pahoilta hengiltä ja takasivat hyvien henkien suosion. Niiden uskottiin pitävän pahan loitolla ja tuovan kantajalleen terveyttä ja onnea. Jalokiviä on saatettu käyttää myös arkisiin askareisiin ihan vaan niiden muuta kivimateriaalia suuremman kovuutensa vuoksi.
Anu Hakala Proterotsooiset fossiilit ovat mikroskooppisen pieniä kivien sisällä eivätkä siten silmin havaittavia. Tällaisia ovat Tervolan dolomiitin syanobakteerit (ikä n…
Anu Hakala Kambrikausi Proteosooisen maailmankauden alussa kambrikaudella (545 – 495 miljoonaa vuotta sitten) Suomi osana Baltikan mannerta sijaitsi lähellä Etelämannerta…
Mikko Turunen
Suurin osa jalokivistä on mineraaleja, joten suurimmalla osalla niistä on samat ominaisuudet kuin muillakin mineraaleilla (katso myös: Mineraalien ominaisuudet ). Eloperäisten muodostumien (meripihka, korallit, helmet, norsunluu) ominaisuudet käsitellään enimmäkseen niitä esittelevillä sivuilla.
Tällä sivulla esitellään jalokivien ominaisuuksista vain ne, joita ei esitellä mineraalien ominaisuuksien yhteydessä sekä ne, joita on tässä syytä täsmentää jalokivien osalta.
Mikko Turunen Jalokivien synty Koska suurin osa jalokivistä on mineraaleja, ovat ne syntyneet kuten muutkin mineraalit . Mineraalit voivat syntyä…
Mikko Turunen Jalokivet Jalokivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Menneinä aikoina ne olivat harvinaisina ja vaikeasti työstettävinä vain harvojen, tavallisesti hallitseviin…