Blog

Magmakivien luokittelu

Mikko Turunen

Erilaiset magmakivet

Magmakivet syntyvät sulan kiviaineksen eli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissä tai maanpinnalla. Maanpinnalle purkautuvaa sulaa kiviainesta sanotaan laavaksi. Magma jähmettyy kiveksi paineen ja lämpötilan laskiessa. Syvällä maankuoressa paine ja lämpötila laskevat hitaasti, jolloin myös magma jähmettyy hitaasti. Maanpinnalla sulan kiviaineksen jähmettyminen on paljon nopeampaa. Sulan kiviaineksen jähmettymisnopeudella on vaikutusta siitä syntyvän kivilajin rakenteeseen.

Lue lisää

Kasvillisuuden kehitys

Anu Hakala

Viimeisen jäätiköitymisen loppuvaiheessa koko Suomen alue oli mannerjään peitossa. Nykyiset metsät ovat tulosta vaiheittaisesta kehityksestä, joka alkoi mannerjään perääntyessä. Kasvit tulivat pääasiassa idästä, kuivaa maata myöten leviten. Luultavasti monet puulajit levisivät maahamme pian jään peräännyttyä, mutta pystyivät yleistymään vasta, kun olosuhteet olivat niille suotuisat. Puista ensin yleistyi koivu (tieteellinen nimi Betula), n. 11 500 vuotta sitten, sitten yleistyi mänty (Pinus), n. 10 500 vuotta sitten, ja viimeisenä kuusi (Picea), n. 6 000–3 500 vuotta sitten.

Siitepölyjä valomikroskoopissa 400-kertaisella suurennoksella nähtynä. Ylhäältä vasemmalta: mänty, jalava, leppä, koivu, tammi ja pähkinäpensas. Kuvat: Kaarina Sarmaja-Korjonen.
Lue lisää

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.

Lue lisää

Kivien kiertokulku

Mikko Turunen

Kaikki kivilajit mukana

Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kiertoon, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu graniitti on joskus rapautunut irti kalliosta ja sen kohtalona on rapautua veden, tuulen, pakkasen ja/tai kasvien vaikutuksesta yhä pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes se huuhtoutuu pois vesien mukana. Se ja kaikki muutkin maapallon kivilajit ovat mukana suuressa kivilajien kiertokulussa, josta käytetään myös nimiä aineen suuri kiertokulku ja endogeeninen kiertokulku.

Lue lisää

Johdanto kiviin

Ari Brozinski

Mistä kivi on tehty?

Kalliot ovat harmaata massaa, jotka kaikki näyttävät samalta! Moni saattaa ajattelemattomuuttaan yhtyä edelliseen väittämään, mutta hiemankin tarkempi silmäys paljastaa, että totuus on toisenlainen. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kivi on luonnollisten prosessien tuloksena syntynyt mineraalien yhdistelmä. Kun ajatellaan, että mineraaleja tunnetaan yli 4000 olisi perin rohkeaa olettaa kaikkien kallioiden (kivien) muodostuvan samoista mineraaleista. Kumoamme siis heti johdantokappaleessa väitteet ”harmaasta” massasta.

Lue lisää
Back To Top