Kuinka koko maailmaan vaikuttavia ilmastonmuokkausmenetelmiä pitäisi tutkia?

Pelkästään kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei välttämättä riitä hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja siitä seuraavia ongelmia. Lisäksi saatetaan tarvita menetelmiä ilmaston muokkaamiseksi. Ilmastoa voitaisiin viilentää esimerkiksi stratosfääriin levitettävien auringonvaloa heijastavien hiukkasten avulla. Koko maailmaan vaikuttavien ilmastonmuokkausmenetelmien käyttö ja jopa niiden tutkiminen herättävät kuitenkin epäilyjä.

Ilmastoa voitaisiin muokata esimerkiksi yläilmakehään vapautettavien auringonvaloa heijastavien hiukkasten avulla. Mutta jo koko maapalloon vaikuttavien ilmastonmuokkausmenetelmien tutkiminen epäilyttää. Kuva: SPICE -projekti.

Jatka lukemista ”Kuinka koko maailmaan vaikuttavia ilmastonmuokkausmenetelmiä pitäisi tutkia?”

Teheran vajoaa pohjaveden pinnan laskiessa

Satelliittimittausten perusteella Iranin pääkaupunki Teheran vajoaa paikoin jopa 25 cm vuosivauhdilla. Teheranin alueen vajoamista tutkittiin InSAR (Interferometric Synthetic Apertutre Radar) metodin avulla, hyödyntäen useiden eri satelliittien keräämää dataa vuosilta 2003 – 2017.

Satelliittimittausten perusteella Teheranin alue vajoaa paikoitellen jopa 25 cm vuosivauhdilla. Kuva: M. Haghighi & M. Motagh / GFZ Potsdam.

Jatka lukemista ”Teheran vajoaa pohjaveden pinnan laskiessa”

Suomi ensi kertaa geotieteiden olympialaisissa

Kansainväliset geotieteiden olympialaiset (International Earth Science Olympiad, IESO 2018, Earth Science For All) järjestettiin 8.17.8.2018 kahdennettatoista kertaa, tällä kertaa Thaimaassa. Lukiolaisille tarkoitetussa kilpailussa oli kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta 38 maasta. Tänä vuonna Suomi osallistui kisoihin ensimmäistä kertaa.

Jatka lukemista ”Suomi ensi kertaa geotieteiden olympialaisissa”

Aiheuttiko supernova suurten merieläinten sukupuuton?

Noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten pleistoseenikauden taivaalla loisti oudon kirkas valo. Viikkoja tai kuukausia kestänyt valoilmiö oli peräisin supernovasta noin 150 valovuoden päässä Maasta. Muutaman sadan vuoden kuluttua valon sammuttua Maahan saapui kosmisen energian tsunami, joka muutti ilmastoa ja saattoi aiheuttaa suurten merieläinten sukupuuton.

Supernovan jäänne. Kuva: NASA.

Jatka lukemista ”Aiheuttiko supernova suurten merieläinten sukupuuton?”

Suomessa on valtava puhtaan energian varasto

GTK

GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisinä maailmassa tekoälyä maalämpöpotentiaalin arvioimiseen

Suomen maankamaraan on varastoitunut energiaa noin tuhat kertaa koko maan energiantuotannon verran. Suomen maankamaran ylimmän 300 metrin yhteenlaskettu teoreettinen energiapotentiaali on noin 300 miljoonaa GWh. Eniten maalämpöä eli geoenergiaa on Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa parhaimmilla alueilla yhden maalämpökaivon energiavarasto on suuruudeltaan noin 4,5 GWh. Maalämpö on peräisin maapallon sisältä tulevasta lämmöstä ja auringon säteilystä. Maalämpö on uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Tiedot ilmenevät Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uudesta geoenergiatutkimuksesta.

Suomen maankamaraan varastoitunut energiamäärä. Kuva: GTK

Tekoäly tutkimusmenetelmänä

GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisenä maailmassa maalämpöpotentiaalin tutkimiseen syväoppimista, hyödyntämällä neuroverkkolaskentaa koko Suomen geoenergiapotentiaalin laskemiseksi.
Tulokset on esitetty kartoissa, joista ilmenee maalämmön määrän alueellinen vaihtelu Suomessa. Kartat ovat käytettävissä GTK:n digitaalisessa Hakku-palvelussa osoitteessa: https://hakku.gtk.fi/
Nyt valmistuneet kartat kuvaavat maalämmön potentiaalia maankamarassa 300 metrin syvyyteen saakka. Kyseessä on geologinen arvio energiamäärästä ja maankamaran tuottamasta jatkuvasta lämmitystehosta Suomessa. LVI-suunnittelusta riippuu, miten paljon energiaa saadaan maankamarasta siirrettyä käyttöön. Alkuvuodesta 2019 valmistuu arvio Suomen geotermisen energian potentiaalista kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Geoterminen energia on maan sisältä tulevaa lämpöä, joka on varastoitunut syvälle maankuoreen.

Geoenergian avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä

Geoenergiaa saadaan käyttöön poraamalla kallioperään energiakaivoja, jotka tuottavat jatkuvaa energiaa rakennusten käyttötarpeisiin. Geoenergian hyödyntäminen mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen ja siten hiilidioksidipäästöjen pienentämisen.

GTK on tutkinut myös pohjaveden lämmityspotentiaalin. Tutkimuksessa laskettiin jokaisen pohjavesialueen kaavoitetulta osalta purkautuvan pohjaveden lämmitysteho. Pohjavedestä hyödynnettävissä oleva jatkuva teho on noin 110 MW. Vuodessa kyseisellä teholla tuotettu energia on 68,5 kertainen vuonna 2016 tuotettuun kaukolämmön erillistuotantoon.

GTK:n tekemällä kartalla jokainen piste kuvaa alueellisesti hyödynnettävissä olevaa pohjavesienergiaa. Pohjavesienergian käytön ongelmana on alueellisuus, joka rajaa tuotantopotentiaalia.

Kartat ja kuvat

Lisätietoja: GTK

Uusi teoria Maan veden alkuperälle

Aivan kaikki Maan vesi ei olekaan peräisin asteroideilta. Kuva: NASA

Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.

Jatka lukemista ”Uusi teoria Maan veden alkuperälle”

GTK palkitsi meteoriitin löytäjän

GTK:n lehdistötiedote

Pääpalkinnot Lieksaan

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.

Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen. Jatka lukemista ”GTK palkitsi meteoriitin löytäjän”

Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li

Helsingin yliopiston tiedote

Suomen joukkue palasi Thaimaasta. Kuva: Helsingin yliopisto

Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.

Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä. Jatka lukemista ”Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li”

Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle

GTK

Kuva: GTK

Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Jatka lukemista ”Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle”

Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa

Orgaanisesti hyvin säilynyt dickinsonian fossiili Vienanmereltä paljastui eläinkunnan edustajaksi. Kuva: Ilya Bobrovskiy / Australian National University

Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle. Jatka lukemista ”Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa”