Laattatektonisen teorian mukaan Maan uloin kuori, litosfääri, on jakautunut laattoihin, jotka liikkuvat toistensa suhteen. Laattojen liikkeet aiheuttavat esimerkiksi maanjäristyksiä ja vuorijonojen syntymisen. Vaikka teoria on yleisesti hyväksytty, ei tiedeyhteisö ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen siitä mikä käynnisti laattatektoniset prosessit.
Vieläkään ei pystytä tarkasti ennustamaan, missä ja milloin maanjäristys tapahtuu. Eläinten on kuitenkin havaittu alkavan käyttäytyä epätavallisesti juuri ennen maanjäristystä, mutta sitä ei ole pystytty tieteellisesti vahvistamaan. Tutkijat seurasivat kotieläinten käyttäytymistä, ja havaitsivat, että ne tosiaan alkoivat liikkua rauhattomasti joitakin tunteja ennen maanjäristystä.
Helsingin yliopiston tiedote
Otto Lamminpää kehitti matematiikan väitöskirjatyössään luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Menetelmät osoittautuvat käyttökelpoisiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien mittaamisessa.
GTK:n tiedote
Vesienhoidon tehostamisohjelmaan kuuluva MAAMERI-tutkimushanke pyrkii selvittämään entistä tarkemmin maalta tulevan fosforin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia meriympäristössä ja ymmärtämään, miten ympäristön toipumista voidaan tehostaa.
Luomuksen geologiset kokoelmat avautuvat yleisölle kesän ajaksi. Fossiilit, kiehtovat kivet ja meteoriitit ottavat vieraita vastaan 10.6. –31.7.2020 keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17 Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa. Elokuun aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin.
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
GTK
Geologian tutkimuskeskus (GTK) uudistaa kansannäytetoimintaansa tarjoamalla digitaalisia ratkaisuja geologiaan tutustumiseen ja kivinäytetietojen tallentamiseen.
GTK:n tiedote
Geologi Paavo Härmän väitöstyössä tutkittiin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueen eli ns. Viipurin rapakivibatoliitin kalliopaljastumien pintarapautumista ja sen vaikutusta luonnonkiven etsintään. Väitöskirjassa määritellään batoliitin kivilajit, kallioperän rakoilu sekä kalliopaljastumien rapautumisen vaihtelu. Lisäksi kokeiltiin myös geofysikaalisten menetelmien soveltuvuutta kallioperän rapautumisvyöhykkeiden määrittämiseen luonnonkiven etsintätyön yhteydessä. Väitöksessä esitetään myös arvioita eri rapakivigraniittien hyödyntämispotentiaalista luonnonkivenä.
Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman ja kuumimman tulivuoren. Vulkanologeista ja valtameritutkijoista koostuva ryhmä selvitti, että havaijilaisella Papahānaumokuākean merellinen kansallismonumentti–luonnonsuojelualueella sijaitseva kilpitulivuori Pūhāhonu (englanniksi Gardner Pinnacles) pitää tätä titteliä.
