Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa

Turun yliopiston tiedote

Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.

Islannin ja Alaskan tulivuorten tuhkaa voi kantautua Suomeen saakka. Kuvassa Islannissa sijaitsevan Eyjafjallajökullin purkautumista vuonna 2010. Kuva: David Karnå / Wikimedia Commons.
Lue lisää

Uusi tutkimus viimeisimmästä Maan magneettikentän napaisuuden vaihtumisesta

Maan magneettikentän napaisuus vaihtuu joidenkin satojen tuhansien vuosien välein. Viimeisimmästä napaisuuden vaihtumisesta on jo noin 773 000 vuotta, joten seuraavan vaihtumisen on arveltu tapahtuvan geologisessa mittakaavassa lähiaikoina. Japanilainen tutkimusryhmä perehtyi tarkoin viimeisimpään vaihtumiseen, ja tulosten perusteella vaihdos tapahtui melko hitaasti.

Tutkijoita keräämässä näytteitä Keski-Japanissa sijaitsevasta Chiba muodostumasta, jonka sedimentit kerrostuivat viimeisimmän magneettikentän muutoksen aikoihin. Kuva: NIPR/AIST/Ibaraki University.
Lue lisää

Al­ku­ni­säk­käi­den fy­sio­lo­gias­sa oli lis­ko­mai­sia piir­tei­tä

Helsingin yliopiston tiedote

Tutkijat ovat selvittäneet kuvantamalla 200 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilihampaiden ja -luiden rakenteita, että alkunisäkkäiden aineenvaihdunta oli lähempänä vaihtolämpöisiä matelijoita kuin nykynisäkkäitä. Verrattuna nykynisäkkäisiin nämä päästäisten kokoiset alkunisäkkäät elivät erittäin vanhoiksi, jopa 14-vuotiaiksi.

 

Alkunisäkkäiden nuppineulanpään kokoisista fossiilihampaista pystyttiin erottamaan valon tuottamiseen erikoistuneella hiukkaskiihdyttimellä mikroskooppisia vuosilustoja, jotka paljastivat yllättäviä piirteitä alkunisäkkäiden aineenvaihdunnasta ja iästä. KUVA: NURIA MELISA MORALES GARCIA. MORGANUCODON PERUSTUU BOB NICHOLLSIN MALLIIN / PALAEOCREATIONS 2018
Lue lisää

Mantereellista kuorta voi syntyä aiemmin luultua nopeammin

Osat Sierra Nevadan vuoristoa näyttävät syntyneen ”geologisessa silmänräpäyksessä”, yli kaksi kertaa nopeammin kuin aikaisemmin on arveltu. Tämän perusteella mantereellisen kuoren muodostumiseen ei mene niin kauaa aikaa kuin on ajateltu.

Sierra Nevadan vuoristoa, josta kerättiin näytteitä mantereellisen kuoren muodostumisnopeuden selvittämiseksi. Kuva: Benjamin Klein
Lue lisää

Ruostuttaako Maan happi Kuuta?

Kuun napa-alueilta on löydetty hematiittia, joka on hapettuneesta raudasta koostuva mineraali (Fe2O3). Hapettuneen raudan löytyminen on yllättävää, sillä Kuun olosuhteissa sellaista ei pitäisi muodostua.

Kartta hematiitin (punainen) esiintymisestä Kuun pinnalla. Kuva: Shuai Li
Lue lisää