Perusgeologiaa-osio esittelee maapallon rakennetta, kallioperän ja maaperän syntyprosesseja sekä muita geologian keskeisiä peruskäsitteitä. Täältä löydät selkeät ja havainnolliset artikkelit esimerkiksi kivilajeista, mineraaleista, maan sisäisestä rakenteesta, geologisista ilmiöistä ja litosfäärilaattojen toiminnasta. Osion tavoitteena on tarjota helposti ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa opiskelijoille, opettajille, harrastajille ja kaikille geologiasta kiinnostuneille. Artikkelien kirjoittamisessa on hyödynnetty alan asiantuntijoita esimerkiksi Geologian tutkimuskeskukselta ja geologiaa opettavilta yliopistoilta, kuten Helsingin yliopistolta.Tutustu Suomen geologiseen kehitykseen ja maapallon toimintaan artikkelien ja esimerkkien avulla.
Sisällysluettelo
Geologian yleisiä käsitteitä
Artikkeleissä esitellään geologian yleisiä käsitteitä. Tutustu mitä geologia on ja minkälaisia aikakäsitteitä geologiassa käsitellään.
Universumi
Universumissa aine, energia, aika ja avaruus muodostavat dynaamisen järjestelmän. Sen kehityksen ymmärtäminen luo perustan myös Maata muovanneiden prosessien tarkastelulle.
Maan synty ja kehitys
Maa syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten nuoren Auringon ympärillä kiertäneestä pöly- ja kaasukiekosta. Planeettamme kehitykseen ovat vaikuttaneet jatkuvat geologiset prosessit, kuten kuoren muodostuminen, tulivuoritoiminta ja laattatektoniikka.
- Nuoren Maan olosuhteet
- Differentaatio
- Ydin, vaippa ja kuori
- Astenosfääri ja litosfääri
- Elämän synty ja kehitys
- Maan kehitys pähkinänkuoressa
Maan toiminta
Maan toiminta perustuu jatkuviin geologisiin prosesseihin, kuten laattatektoniikkaan, vulkanismiin ja eroosioon, jotka muokkaavat planeettamme pintaa. Nämä prosessit ylläpitävät Maan geodynamiikkaa ja vaikuttavat ilmastoon, maisemiin ja luonnonvaroihin.
- Perustietoa Maasta
- Laattatektoniikka
- Supermantereet
- Kratonit
- Maan rakenne
- Lumipallomaa-vaihe
- Maailman suurimmat laavapurkaukset
Geologiset riskit
Geologiset riskit, kuten maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja maanvyörymät, syntyvät Maan luonnollisista prosesseista ja voivat vaikuttaa sekä ihmisiin että infrastruktuuriin. Niiden ymmärtäminen on tärkeää varautumisen ja riskienhallinnan kannalta.
- Geologiset riskit yleisesti
- Maanjäristykset
- Tulivuorenpurkaukset
- Maanvyörymät
- Tsunamit
- Eroosio
- Ilmastonmuutos
Suomen geologiaa: kallioperä
Suomen kallioperä kuuluu maailman vanhimpiin ja koostuu pääosin arkeeisista ja proterotsooisista kivistä, jotka kertovat pitkästä ja monivaiheisesta geologisesta kehityksestä. Kallioperä vaikuttaa luonnonvaroihin, maisemaan ja maaperän ominaisuuksiin.
- Suomen kallioperä
- Johdatus Etelä-Suomen kallioperään
- Miksi Lounais-Suomessa on saaristo?
- Paleotsooiset fossiilit
- Proterotsooiset fossiilit
Suomen geologiaa: maaperä
Suomen maaperä on pääosin syntynyt viimeisimmän jääkauden seurauksena ja koostuu mm. moreenista, savikoista, hiekka- ja soramuodostumista. Maaperän rakenne vaikuttaa veden liikkeisiin, kasvillisuuteen, rakentamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen.
- Jääkausien sykli – Eemistä veikseliin
- Jäätikön kulutus
- Maaperän synty
- Moreenit
- Harjut ja salpausselät
- Savi ja siltti
- Maankohoaminen ja vesistöjen muutokset
- Itämeren historia
- Kasvillisuuden kehitys
- Suot
Rakennegeologiaa
Rakennegeologia tutkii kallioperässä esiintyviä rakenteita, kuten siirroksia, taitoksia ja ruhjevyöhykkeitä, sekä niiden syntymekanismeja. Nämä rakenteet paljastavat Maan kuoren muodonmuutoksia ja geodynamiikan historiaa.
- Rakennegeologinen tutkimus ja rakenteiden kolmiulotteisuus
- Deformaatio
- Primaarirakenteet
- Hauraat rakenteet
- Duktiilit deformaatiorakenteet
- Miksi Suomen kallioperässä voidaan nähdä litosfäärilaattojen rajoilla muodostuneita rakenteita?
Mineraalit
Mineraalit ovat luonnollisia, kiteisiä aineita, jotka muodostavat kivilajit. Ne toimivat monien teollisuudenalojen raaka-aineina. Niiden tunnistaminen perustuu ominaisuuksiin kuten kovuus, väri, lohkeavuus ja kemiallinen koostumus.
Kivet
Kivet muodostuvat mineraaleista ja ne luokitellaan syntytapansa perusteella magmakiviin, sedimenttikiviin ja metamorfisiin kivilajeihin. Kivet kertovat ympäristöolosuhteista, joissa ne ovat syntyneet, ja muodostavat kallioperän.
- Johdanto kiviin
- Kivien kiertokulku
- Mitä ovat magmakivet?
- Magmakivien luokittelu
- Mitä ovat metamorfiset kivet?
- Metamorfisten kivien luokittelu
- Johdatus sedimenttikiviin
- Magmakivet A-Ö
- Metamorfiset kivet A-Ö
- Sedimenttikivet A-Ö
Jalokivet
Jalokivet ovat harvinaisia, kauniita ja kestäviä mineraaleja tai kiviä, joita käytetään koruissa ja koriste-esineissä. Niiden arvo perustuu väriin, kirkkauteen, kovuuteen ja harvinaisuuteen.
Korukivet
Korukivet ovat visuaalisesti näyttäviä mineraaleja tai kiviä, jotka soveltuvat hiontaan ja koruihin, vaikkeivät täytä kaikkia jalokivien tiukkoja kriteerejä. Niiden ulkonäkö ja värivaihtelu tekevät niistä suosittuja korumateriaaleja.
Luonnonvarat
Geologiset luonnonvarat, kuten metallit, teollisuusmineraalit, pohjavesi ja energiaresurssit, ovat peräisin Maan kallioperästä ja prosesseista. Luonnonvarojen synty, sijainti ja kestävä hyödyntäminen ovat keskeisiä geologisen tutkimuksen teemoja.
- Luonnonvarat
- Metallit
- Akku- ja hi-tech -metallit
- Teollisuusmineraalit
- Uraani
- Kalliokiviaines
- Maa-aines
- Luonnonkivet
- Sivumateriaalit
- Turve
- Pohjavesi
- Geoenergia
- Öljy, kaasu ja kivihiili
- Tuonti ja vienti
- Kaivostoiminta ja kaivosten elinkaari
Geomatkailu
Geomatkailu keskittyy geologisesti kiinnostavien kohteiden, kuten kallioalueiden, rotkojen, kraattereiden ja geopuistojen, kokemiseen ja esittelyyn. Se yhdistää luonnontieteellisen tiedon elämykselliseen matkailuun ja edistää geologista ympäristötietoisuutta.
