Savi ja siltti

Anu Hakala

Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti

Mannerjäätiköltä sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä.

Jäätikköjärveen kerrostuneella hienorakeisella sedimentillä on erikoinen lustorakenne, josta ilmenee sulamisen vuodenaikainen vaihtelu. Voimakkaan sulamisvaiheen aikana keväällä ja kesällä kerrostui vaaleampi luston osa, joka on suhteellisesti karkeaa ainesta, jopa hienoa hiekkaa. Talvikaudella karkean osan päälle kerrostui vuosiluston tummempi, hienorakeisin aines, jonka savipitoisuus voi olla suuri. Vaihettuminen vuosiluston sisällä kesästä talveen on vähittäinen, mutta muutos talvesta seuraavan kevään uuteen lustoon on jyrkkä. Tällaista lustorakennetta kutsutaan diataktiseksi rakenteeksi.

Jääkauden loppuvaiheessa kerrostunut savi verhosi kallio- ja moreenikohoumia suhteellisen tasapaksuisena kerroksena niin kohoumien alarinteillä kuin yläosissa. Viljavat kumpuilevat peltoalueet mm. Nummi-Pusulassa ovat syntyneet tällä tavalla. Jääkauden jälkeen savikot kerrostuivat laaksoihin ja muihin painanteisiin. Niiden aines on peräisin vanhemmista savikoista, joita virtaavat vedet ovat vähitellen kuluttaneet. Näissä savissa on yleisesti useita prosentteja orgaanista ainesta ja niissä on usein rikkiyhdisteitä.