Skip to content

Moreenit

Anu Hakala

Moreeni ja moreenimuodostumat

Suomen yleisin maalaji on moreeni. Ainekseltaan se on sekoitus kaikkia maalajitteita lohkareista savekseen. Tunnusomaista moreenille on kivien kulmikkuus.

Pohjamoreenialueet Suomessa.

Mannerjäätikkö otti kuljetukseensa mukaan kivi- ja mineraaliainesta, joka kulki jään virtauksen mukana vaihtelevan pituisia matkoja. Kulkeutumisen suunnan ja kuljetusmatkan määritystä on käytetty hyväksi etsittäessä malmilohkareitten emäkallioita ja tutkittaessa muinaisten jäätiköiden toimintaa. Suomen alueelta on kulkeutunut kiviainesta kauas Venäjälle, Baltiaan ja Puolaan. Pääosa jäätikön kuljettamasta aineksesta on kuitenkin kulkeutunut paljon lyhyemmän matkan, kivet usein joitakin kilometrejä tai satoja metrejä.

Pohjamoreenia.

Mannerjäätiköitymisalueiden uloimmissa osissa, esimerkiksi pohjoisessa Saksassa ja Tanskassa, on maakerrosten yhteispaksuus jopa 50 – 200 metriä. Sisempänä jäätiköitymisalueella, kuten suuressa osassa Suomea, maapeitteen paksuus on edelliseen verrattuna pieni. Pohjamoreenia on Suomessa kerrostunut kunkin jäätiköitymisen aikana melko yhtenäinen, 0 – 3 metriä paksu patja. Suuressa osassa Suomea, varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa jäätikkö kulutti pois aiemmat patjat, ennen kuin viimeisin, Veiksel-jäätiköitymisen patja kerrostui.

Emäkalliosta irronneiden malmilohkareiden kulkeutuminen mannerjäätikön mukana.

Moreenimuodostumat

Drumliinit (alla oleva kuva) syntyivät, kun liikkuva jäätikkö muotoili pohjamoreenista virtaviivaisia muotoja. Useat vierekkäiset ja peräkkäiset pitkänomaiset moreeniselänteet muokkasivat maisemasta juovaisen. Drumliinit esiintyvät kenttinä, joissa niitä voi olla tuhansia. Useissa drumliineissa on kalliosydän. Niiden korkeus voi olla lähes 80 metriä ja suurimmat ovat pituudeltaan yli viisi kilometriä.

Drumliini.

Sulavan jäätikön pintaa peitti kiviaines. Kirkasta jäätä oli näkyvillä vain railoissa ja jäätikköjokien uomien kohdalla. Jäätikön päälle ja osin myös alle kerrostui jäästä vapautuvasta kiviaineksesta moreeniselänteitä ja kumpareita. Kumpumoreeneihin kuuluvia, mutta mahdollisesti pohjamoreenista syntyneitä muodostumia ovat juomu- ja rogen-moreenit.

Moreenimuodostumatyyppejä: 1. Drumliineja 2.Vakoumia 3. Rogenmoreeneja 4.De Geer –moreeneja 5. Kumpumoreeneja 6. Lohkareikkoja 7. Reunamoreeneja 8. Jäätikön liikesuunta

Veteen päättyvän jäätikön reunaan on syntynyt jään toistuvan etenemisen tai lohkeilun tuloksena reunamoreenivalleja, joita kutsutaan myös de Geer-moreeneiksi (alla oleva kuvasarja).

Jäätikkövaihe.
Merivaihe.
de Geer-moreeneja.

 

Back To Top