Johdatus Etelä-Suomen kallioperään
Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Jokaisessa kivessä, oli kyseessä irtokivi tai kiinteä kallioperä, on säilöttynä osa maapallon historiaa. Raahe…
Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Jokaisessa kivessä, oli kyseessä irtokivi tai kiinteä kallioperä, on säilöttynä osa maapallon historiaa. Raahe…
Kimmo Virtanen
Soistuminen ja turvekerrostumien muodostuminen
Suomen suorunsauden edellytyksenä on ollut soistumiselle sopiva humidi ilmasto, jossa haihdunta on pienempi kuin sadanta. Ilmaston ohella merkittävä tekijä on ollut maan tasaisuus. Soita on eniten tasaisilla vedenjakaja-alueilla. Soistumiseen ei vaikuta pelkästään ilmasto ja topografia. Maankohoamisalueilla maanpinnan kallistuminen vaikuttaa suoaltaiden hydrologiaan ja soistumiseen. Usein myös sattumalla on vaikutusta suon syntymiseen: Purouoma saattaa tukkeutua ja paikallinen tulviminen voi aloittaa soistumisen. Myös majavien patotöillä on todettu olleen merkittävä vaikutus muinoin soiden leviämiseen.
Anu Hakala
Viimeisen jäätiköitymisen loppuvaiheessa koko Suomen alue oli mannerjään peitossa. Nykyiset metsät ovat tulosta vaiheittaisesta kehityksestä, joka alkoi mannerjään perääntyessä. Kasvit tulivat pääasiassa idästä, kuivaa maata myöten leviten. Luultavasti monet puulajit levisivät maahamme pian jään peräännyttyä, mutta pystyivät yleistymään vasta, kun olosuhteet olivat niille suotuisat. Puista ensin yleistyi koivu (tieteellinen nimi Betula), n. 11 500 vuotta sitten, sitten yleistyi mänty (Pinus), n. 10 500 vuotta sitten, ja viimeisenä kuusi (Picea), n. 6 000–3 500 vuotta sitten.
Anu Hakala
Meren rantaviivan siirtyminen ja sisämaan vesistöjen muutokset johtuvat maankohoamisesta. Koska maankohoaminen on Perämeren alueella noin 90 cm sadassa vuodessa ja kaakkoisessa Suomessa alle 20 cm samassa ajassa, kallistuu Suomen maankamara vähitellen kohti kaakkoa. Tämä aiheuttaa järvien altaiden kallistumisen.
Anu Hakala
Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti
Mannerjäätiköltä sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä.
Anu Hakala
Jäätiköstä virtaava vesi koostui jäätikön sulamisvesistä sekä jäätikön reunavyöhykkeen sadevesistä ja lumen sulamisvesistä. Ne kulkeutuivat jäätikön pohjaosiin erilaisten pystykuilujen ja -rakojen kautta.
Anu Hakala, Teemu Karlsson Alla on esitetty Itämeren vaiheita Marjatta Koiviston vuonna 2004 ilmestyneen "Jääkaudet" -kirjan mukaan. Eri kirjallisuudessa saattaa…
Olav Eklund Kallio- ja maaperän kehitys Miksi Lounais-Suomen mannerta reunustaa laaja saaristo? Miksi vastaavaa saaristoa ei ole muualla Suomen rannikolla?…