Olav Eklund
Maan pinnalla olevat kalliot ja kivet ovat alttiina maapallon ilma- ja vesikehän, korkeuserojen, kasvillisuuden ja eliökunnan suorille ja välillisille vaikutuksille. Kivien fysikaalinen rapautuminen (kallioperän ja kivien rikkoutuminen) ja kallioperän eroosio (kuluminen) ovat näiden vaikutusten seurauksista ilmeisimpiä. Kallioperän rapautuminen tuottaa kiviä, soraa, hiekkaa ja savea, jotka kerrostuvat uudelleen muodostaen sedimenttikerrostumia.
Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Kuva Turunmaan saaristosta. Kuuma laava on tunkeutunut märkään sedimenttiin, joka on yhä nähtävissä. Kalkkipitoinen…
Mikko Turunen Geologia on maapallon, lähinnä sen kiinteän kuoren kehitystä, rakennetta ja koostumusta käsittelevä tiede. Geologian sovelluksista tärkeimpiä ovat malmien,…
Ari Brozinski SisältöBenjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljilläWegener keksii mantereiden vaeltamisenWilson kuvaa modernin laattatektoniikanHitaat ja suuret laatatLaattojen törmätessäMinne laatat vaeltavatLaattojen liikkeet ja…
SisällysluetteloUr (~3000 Ma)Arctica ja Nena (~2500 Ma)Atlantica (~2100 Ma)Columbia (~1900 Ma) - ensimmäinen supermannerRodinia (~1100 Ma) - toinen supermannerPangea (~300…
Helsingin yliopiston tiedote
Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.
Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä.
GTK
Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä.
Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle.
Anu Hakala Merenkurkun maisemia Vaasassa. Kuva: Wikimedia Commons / Roland Struwe. Merenkurkun uniikit muodot Merenkurkun saaristossa yhtyvät poikkeuksellisella tavalla nopea…
