Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti

Maan magneettikentän napaisuus kääntyy päälaelleen muutaman sadantuhannen vuoden välein. Geologit havaitsivat, että viimeisin magneettikentän napaisuuden vaihtuminen noin 770 000 vuotta sitten kesti vähintään 22 000 vuotta. Vaihtumisprosessiin kulunut aika on paljon aiempia arvioita pidempi, ja kumoaa oletuksen, jonka mukaan täydellinen vaihtuminen voisi tapahtua ihmisen eliniän aikana.

 
Tutkimuksen mukaan Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti. Kuva: NASA.

Jatka lukemista ”Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti”

Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä

Mikroskooppisen pieni pisara muinaista merivettä on auttanut laattatektonisten prosessien historian selvittämisessä. Laattatektonisten prosessien seurauksena Maan vaippaan päätyi merivettä, josta pieni osa säilyi vaipassa kiteytyneiden mineraalien sisällä. Vesijäämien kemiallisten analyysien perusteella tutkijat arvioivat Maan kuoriosien päätyneen syvälle vaippaan nykyisenkaltaisten laattatektonisten kierrätysprosessien seurauksena ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten, aiemmin havaitun 2,7 miljardin vuoden sijaan.

Analysoimalla muinaisen magman koostumusta tutkijat päättelivät Maan kuoren päätyneen syvälle vaippaan ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten. Kuva: Hawaii Volcano Observatory

Jatka lukemista ”Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä”

Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat avoinna yleisölle 18.5.–11.8. ja 31.8.

Luomuksen meteoriitti-, mineraali- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna yleisölle 18.5.–11.8. keskiviikkoisin ja pe–su klo 13–18. Vierailu Kumpulan kartanossa sijaitseviin geologisiin kokoelmiin sisältyy puutarhan pääsymaksun hintaan. Lisäksi kokoelmat ovat kesän aikana avoinna  Suomen luonnon päivänä la 31.8. klo 13–18 (vapaa sisäänpääsy). Lisätietoa Kumpulan kasvitieteellisestä puutarhasta.

Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto

GTK:n tiedote

Uusi geotermisen energian potentiaalikartta on valmistunut. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ovat kartoittaneet Suomen syvän geotermisen energian potentiaalia kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Uusi kartta-aineisto esittää Suomessa potentiaalisimmat geotermisen energian tuotantoalueet. Lisäksi kartta-aineisto näyttää missä syvyydessä Suomen kallioperässä saavutetaan +100 °C lämpötila.

100 °C syvyyskartta. Kuva: GTK

Jatka lukemista ”Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto”

Le­vän­luh­dan ko­rut liit­tä­vät Suo­men eu­roop­pa­lai­seen vaih­dan­ta­ver­kos­toon

Helsingin yliopiston tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Levänluhdan vesikalmistosta löytyneiden vainajien korujen materiaali on peräisin Etelä-Euroopasta, toisin kuin tutkijat ovat aikaisemmin olettaneet.

Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita. Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä

Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne- ja kaulakoruja. Jatka lukemista ”Le­vän­luh­dan ko­rut liit­tä­vät Suo­men eu­roop­pa­lai­seen vaih­dan­ta­ver­kos­toon”

Malminetsintää uusin menetelmin Ylitorniolla

GTK:n tiedote

Lumi- ja kasvinäytteenotto sekä lennokeilla tehtävä tutkimus vähentävät malminetsinnän ympäristöhaittoja.

Geologian tutkimuskeskuksen koordinoima NEXT-projekti esittelee moderneja ympäristöä säästäviä malminetsintämenetelmiä Ylitornion Lohijärvellä sunnuntaina 30. päivä kesäkuuta. Esiteltävissä menetelmissä hyödynnetään satelliittien mittausaineistoa, droneilla eli kauko-ohjattavilla lennokeilla tehtäviä mittauksia sekä uusia kevyitä näytteenottomenetelmiä.

Jatka lukemista ”Malminetsintää uusin menetelmin Ylitorniolla”

Elektroniikkateollisuudelle tärkeää harvinaista indium-metallia esiintyy rapakivigraniittien yhteydessä

Turun yliopiston tiedote

Indium on harvinainen, mutta olennaisen tärkeä raaka-aine maailman elektroniikkateollisuudelle. Mira Valkama tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa rapakivigraniitteihin liittyviä indiumpitoisia esiintymiä.

Jatka lukemista ”Elektroniikkateollisuudelle tärkeää harvinaista indium-metallia esiintyy rapakivigraniittien yhteydessä”

Morecovery – uusi innovaatioprojekti raaka-aineiden talteenottoon

GTK:n tiedote

Morecovery-projektissa kehitetään laboratorio ja pilot -mittakaavan metallien ja mineraalien talteenottopalveluja, jotka mahdollistavat raaka-aineiden talteenottopotentiaalin määrittämisen kaivannaisteollisuuden kiinteistä ja nestemäisistä sivuvirroista.

Kaivosvedet ja kaivannaisjätteet saattavat sisältää arvokkaita raaka-aineita. Morecovery-projektissa luodaan palvelukonsepti, jonka avulla näiden raaka-aineiden talteenottopotentiaalia voidaan arvioida. Kuva: Pekka Forsman / GTK.

Jatka lukemista ”Morecovery – uusi innovaatioprojekti raaka-aineiden talteenottoon”

Suurten pohjavesimuodostumien, saumaharjujen, sisäosien rakenteet selvitetty ensimmäistä kertaa kallioperään saakka

Turun yliopiston tiedote

Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa Suomessa käytettävissä olevilla geofysikaalisilla menetelmillä aiemmin pystytty.

Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Kuva: Elina Ahokangas

Jatka lukemista ”Suurten pohjavesimuodostumien, saumaharjujen, sisäosien rakenteet selvitetty ensimmäistä kertaa kallioperään saakka”

Onko Maan vesi peräisin Kuun muodostumisesta?

Kuu muodostui, kun Theiaksi nimetty, suunnilleen Marsin kokoinen protoplaneetta törmäsi Maahan noin 4,4 miljardia vuotta sitten. Aiemmin on uskottu, että Theia oli peräisin sisemmästä aurinkokunnasta, jostain Maan lähistöltä. Uuden tutkimuksen mukaan Theia muodostuikin ulommassa aurinkokunnassa, ja toi mukanaan Maahan suuret määrät vettä.

Maan vedet saattavat olla peräisin Kuun muodostumisesta. Kuva: NASA Goddard.

Jatka lukemista ”Onko Maan vesi peräisin Kuun muodostumisesta?”