Ari Brozinski
Kolme kerrosta
Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Alkuaineisiin perustavan kemiallisen jaon mukaan maapallo voidaan jakaa neljään osaan: ulko- ja sisäytimeen, vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa koostumus ja olosuhteet.
Ari Brozinski
Alkuaineiden erottuminen alkaa
Aivan maapallon varhaisvaiheessa planeettamme pinnalla oli sula magmameri ja tämän magmameren alapuolinenkin osa oli nk. pehmeässä tilassa. Tästä syystä eri painoiset alkuaineet pystyivät erottumaan eli differentoitumaan. Tällöin raskaammat alkuaineet, kuten rauta vajosivat alaspäin kevyempien komponenttien jäädessä tai noustessa ylempiin osiin. Nousun yhteydessä ne kuljettivat lämpöä Maan sisuksista myötävaikuttaen näin osaltaan jäähtymisprosessiin.
Ari Brozinski
Suuria galakseja
Galaksit muodostuvat suurista jopa miljardi tähteä käsittävistä tähtijoukoista ja ne pysyvät kasassa keskinäisen vetovoimansa avulla. Usein galaksit sisältävät myös merkittävästi kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti galaksin sisällä, vaan esimerkiksi kaasu on saattanut tihentyä ns. protostellaarisiksi pilviksi. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne joutuvat pyörivään liikkeeseen.
Mikko Turunen
Varhaisista teorioista
Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita:
Mikko Turunen
Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oman galaksimme, Linnunradan, arvioidaan olevan avaruuden tiheätähtisimpiä vaikka omasta Auringostammekin onkin lähimpään naapuritähteen matkaa peräti 4,2 valovuotta. Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä.
Anu Hakala
Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti
Mannerjäätiköltä sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä.
Ari Brozinski
Mitä magma on?
Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.
Olav Eklund Kallio- ja maaperän kehitys Miksi Lounais-Suomen mannerta reunustaa laaja saaristo? Miksi vastaavaa saaristoa ei ole muualla Suomen rannikolla?…
