GTK:n tiedote

Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti.

Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva malminetsintää ajatellen, sillä sen kallioperä muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Australian malmikriittisiä vyöhykkeitä. Itä-Lapin kallioperä onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta malminetsintäyhtiöissä ja etenkin akkumineraalien etsintä kiinnostaa yhtiöitä kullan lisäksi.

Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita. Samoilla alueilla saattaa esiintyä maaperässä myös haitallisia alkuaineita kuten arseenia. Tuoreessa raportissa painotetaan, että näiden alueiden erityislaatuisuus tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristön tilan tarkkailussa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöhankkeessa luotiin potentiaalisista malmialueista uudet kartat, jotka toimivat ohjeena myös seurantaa suunniteltaessa.

Floridan osavaltionyliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden geofysikaalisen ilmiön, jossa hurrikaani tai muu hyvin voimakas myrsky voi aiheuttaa seismistä aktiivisuutta, jopa 3,5 magnitudin maanjäristyksen. Kun hurrikaaneista välittyy energiaa valtameriin, syntyy valtavia aaltoja, jotka puolestaan vuorovaikuttavat merenpohjan kanssa, synnyttäen myrskyjäristykseksi (stormquake) ristityn seismisen ilmiön.

Åbo Akademin tiedote

Kohonneet hiilidioksidin (CO2) pitoisuudet ilmakehässä johtavat sen kuumenemiseen. Tämä on seurausta siitä, että CO2 kykenee absorboimaan lämpöä. Syy nopeaan ilmaston lämpenemiseen on ihmisten fossiilisten polttoaineiden laaja käyttö. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää löytää vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi tai kehittää vaihtoehtoja hiilidioksidin varastoinnille.

Teksti: Johanna Pellinen / Helsingin yliopisto

Saksalainen tutkimuslaiva Polarstern aloittaa pian jäisen matkansa yli pohjoisnavan. Laivalla neljä Helsingin yliopiston tutkijaa analysoi arktista ilmakehää ja siinä tapahtuvia prosesseja kuten pienhiukkasten muodostumista. Vuoden aikana kerättävät havainnot auttavat mallintamaan ilmastonmuutosta tarkemmin.
– Eniten meitä kiinnostaa muutos, sillä pohjoinen pallonpuolisko muuttuu niin radikaalilla vauhdilla, että hirvittää, tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen kertoo.

Inkojen rakentamaa Machu Picchua pidetään yhtenä maailman arkkitehtuurisista ihmeistä. Mutta nykyisen Perun syrjäseuduille, vaikeakulkuisille Andeille rakennetun inkakaupungin sijainti on aina ihmetyttänyt tutkijoita. Miksi kaupunki on rakennettu niin hankalaan paikkaan? Nyt yhdeksi syyksi on esitetty alueen kohdalla risteäviä ruhjevyöhykkeitä ja siirroslinjoja.

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2019 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.

Kaivoksilta peräisin olevat happamat ja metallipitoiset vedet ovat yksi kaivannaisteollisuuden suurimmista haasteista. Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) tehdyn tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia happaman kaivosvaluman muodostumiseen voidaan arvioida kiviaineksen mineraalikoostumuksen perusteella.

GTK

Geologian tutkimuskeskuksen uusi strategia luo ratkaisuja kestävämpään tulevaisuuteen. GTK:n olemassaolon tarkoitus kiteytyy mottoon ”Maamme hyväksi. For Earth and for Us.”