Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
GTK
”Tästä tulee Suomen syvin tutkimuskäyttöön tarkoitettu reikä”, kertoo projektin vetäjä Aleksi Salo Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
GTK:n uutinen
Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Kuun napa-alueilta on löydetty hematiittia, joka on hapettuneesta raudasta koostuva mineraali (Fe2O3). Hapettuneen raudan löytyminen on yllättävää, sillä Kuun olosuhteissa sellaista ei pitäisi muodostua.
GTK:n tiedote
Tutkimustulosten perusteella ihmisen toiminta on muuttanut järvisedimenttien koostumusta merkittävästi. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta.
Haitallisten kaivosvesien käsittelyyn on kehitetty menetelmä, jonka avulla ympäristöongelma voidaan muuntaa arvoaineiden lähteeksi. Lisäämällä hiilidioksidin käyttö perinteisiin vesienkäsittelymenetelmiin, voidaan saada paremmin talteen harvinaisia maametalleja (REE), jotka ovat oleellisia alkuaineita esimerkiksi erilaisissa teknisissä sovelluksissa.
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
Laattatektonisen teorian mukaan Maan uloin kuori, litosfääri, on jakautunut laattoihin, jotka liikkuvat toistensa suhteen. Laattojen liikkeet aiheuttavat esimerkiksi maanjäristyksiä ja vuorijonojen syntymisen. Vaikka teoria on yleisesti hyväksytty, ei tiedeyhteisö ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen siitä mikä käynnisti laattatektoniset prosessit.
Vieläkään ei pystytä tarkasti ennustamaan, missä ja milloin maanjäristys tapahtuu. Eläinten on kuitenkin havaittu alkavan käyttäytyä epätavallisesti juuri ennen maanjäristystä, mutta sitä ei ole pystytty tieteellisesti vahvistamaan. Tutkijat seurasivat kotieläinten käyttäytymistä, ja havaitsivat, että ne tosiaan alkoivat liikkua rauhattomasti joitakin tunteja ennen maanjäristystä.
