Vihkonen on laadittu Porin Yyterinsannoille suuntautuvan vuoden 2011 Geologian päivän retkeilyä varten. Vihkosessa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Siihen on kerätty myös tietoja Yyterinsantojen alueella esiintyvien dyynimuodostumien syntytavasta sekä niiden muotojen ja kasvillisuuden erityispiirteistä.
LÖYDÄ SAIMAAN KÄTKETYT AARTEET
Saimaa Geopark kertoo Saimaan vesistölabyrintin tarinan sen alkujuurilta miljoonien vuosien takaa aina tähän hetkeen asti. Saimaa Geoparkin kohteet tuovat tämän ainutlaatuisen tarinan näkyväksi nykypäivän retkeilijöille.
Kansainvälisessä NEED-hankkeessa tuotettiin geologia-aiheisia opetuskokonaisuuksia, jotka kytkeytyvät koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöhin: Suomen Kivikeskukseen Juuassa sekä Kolin, Leivonmäen ja Linnansaaren kansallispuistoihin. Opetuskokonaisuudet…
Käsikirja opettajille geologian perusteista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä
Käsikirja pyrkii kertomaan geologian perusilmiöistä ja käsitteistä kansantajuisesti. Käsikirjassa on vahvasti mukana ympäristövastuun näkökulma eli maankuoren luonnonvarojen merkitys ja niiden kestävä hyödyntäminen.
Ilmastonmuutostietoa kokoavalla Ilmasto-opas.fi -sivustolla on esitetty Maapallon ilmastohistoria -moduuli, joka havainnollistaa eri aikakausien ilmasto-olosuhteita.
Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista.
Mikko Turunen, Jussi Heinonen, Elina Lehtonen Fennoskandian kilpi Suomen kallioperä kuuluu vanhaan prekambriseen (ajanjakso 4 600 - 570 miljoonaa vuotta…
Mikko Turunen, tarkistanut Elina Lehtonen 2025
Alussa oli massamöykky
Maapallo alkoi muodostua yhteenliittyneistä planetesimaaleista noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Auringon syntymisestä ylijääneestä aineksesta syntyneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa ympäröivän avaruuden hiukkasia muodostaen planeettoja. Näiden planeettojen rakenteeseen vaikutti niiden syntyetäisyys Auringosta. Kiviplaneetat syntyivät Auringon lähelle, kaasuplaneetat kauemmaksi siitä. Aluksi planeettamme oli viileä, löyhä, konglomeraattia muistuttava massamöykky (kuvassa konglomeraatti).
Mikko Turunen, muokannut Teemu Karlsson 2025
Tämän luvun tarkoitus on saada lukija rinnastamaan elämän synty ja kehitys maapallon erilaisiin geologisiin vaiheisiin (katso myös: Geologia ja aika). Olisi hyvä jos lukijalle jäisi jonkinlainen mielikuva siitä, mitä tapahtui missäkin vaiheessa. Alla esitetyt tiedot on poimittu useista eri tietolähteistä ja ne on pyritty esittämään mahdollisimman selkeästi. On mahdollista, että luvussa esitetyissä tiedoissa on epätarkkuutta.
