Sedimenttikivet A-Ö
Hiekkakivi on yleinen sedimenttikivi. Hiekkakivessä on yleensä näkyvissä sen kerroksellisuus. Sedimenttikivet syntyvät, kun rapautuneen kiven, mineraalien tai eloperäisen aineksen kulkeutuneet…
Hiekkakivi on yleinen sedimenttikivi. Hiekkakivessä on yleensä näkyvissä sen kerroksellisuus. Sedimenttikivet syntyvät, kun rapautuneen kiven, mineraalien tai eloperäisen aineksen kulkeutuneet…
Kiilleliuske on Suomessa yleinen metamorfinen kivilaji. Kuvassa poimuttunutta kiilleliusketta. Metamorfiset kivet syntyvät, kun olemassa oleva kivi, olipa se sedimentti-, magma-…
Mikko Turunen Korukivien hionta Suomussalmen Ruukinkankaan koululla Ladattava wmv-muotoinen video korukivien teosta ja alla pdf-tiedostoina videolla esitetyt korukivien hionnan eri…
Mikko Turunen Hiontaan sopiva materiaali Kovuus Jalo- ja korukivimateriaalin tulee olla kyllin kovaa kestääkseen särkymättä hionnan eri vaiheet sekä jatkuvan…
Mikko Turunen Taustatietoa Lähes kaikkialta Suomesta on löydettävissä koruihin sopivaa kivimateriaalia. Kiveen kätketty kauneus saadaan usein esille vasta oikeaoppisten työvaiheiden…
Magmakivet muodostuvat, kun sula kiviaines, magma, jäähdytäytyy kiteytyen joko syvällä maan kuoressa tai purkautuessaan laavana maan pinnalle. Näin syntyy kaiken…
European Geosciences Unionin (EGU) aineistopaketit opettajille. Lontoon Geologisen Seuran (The Geological Society) aineistopaketit kouluille; Resources, Factsheets, Activity Sheets & Presentations. Earth…
Tälle sivulle on kerätty suomalaisia geologiaan liittyviä oppiaineistoja. Virtuaaliekskursio pintaa syvemmälle – aikamatka Suomen kallioperään (GTK). Kohteena on Kuhmon vihreäkivivyöhyke…
GTK:n lehdistötiedote

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.
Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia.