Blog

Mitä ovat magmakivet?

Ari Brozinski

Magmaa syntyy syvällä Maan sisässä.

Mitä magma on?

Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.

Lue lisää

Kratonit

Ari Brozinski Mikä on kratoni? Määritelmän mukaan kratoni on sellainen mantereellisen kuoren alue, joka on säilynyt tektonisesti stabiilina (deformoitumattoma) ainakin…

Lue lisää

Astenosfääri ja litosfääri

Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025

Astenosfääri

Kemiallisen jaon lisäksi on maapallon uloin osa luokiteltu astenosfääriin ja litosfääriin kerrosten mekaanisten ominaisuuksien perusteella. Astenosfääri edustaa vaipan osaa, joka alkaa 100—150 km syvyydessä ja jatkuu aina 350 km syvyyteen, joskin tarkkaa alarajaa on hankala määrittää. Astenosfäärille on tunnusomaista, että sen rakenne on kohtalaisen pehmeä ja että se kykenee ”virtaamaan” fysikaalisten voimien vaikuttaessa siihen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että materiaali yli sadan kilometrin syvyydessä olisi sulassa tilassa , vaan sen olomuotoa voi verrata vaikka kiisseliin: se ei ole juoksevaa kuin vesi, mutta se pysyy kuitenkin lusikassa (lisäksi kiisseliin upotettu kirsikka vajoaa vähitellen sen alaosiin). Pehmeästä olomuodostaan johtuen virtaa astenosfääri hitaasti, noin 10-15cm vuodessa.

Lue lisää

Nuori Maa

Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025

Marsin kokoinen kappale törmäämässä Maahan. Kuva: Fahad Sulehria.

Maahan hyökättiin!

Hadeeisen eonin alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maankuorta ei ollut olemassa sillä planeettamme oli hyökkäyksen kohteena!

Lue lisää

Johdatus sedimenttikiviin

Olav Eklund

Värikkäitä sedimenttikivikerroksia Israelissa. Kuva: Wikimedia Commons / Rhododendrites

Maan pinnalla olevat kalliot ja kivet ovat alttiina maapallon ilma- ja vesikehän, korkeuserojen, kasvillisuuden ja eliökunnan suorille ja välillisille vaikutuksille. Kivien fysikaalinen rapautuminen (kallioperän ja kivien rikkoutuminen) ja kallioperän eroosio (kuluminen) ovat näiden vaikutusten seurauksista ilmeisimpiä. Kallioperän rapautuminen tuottaa kiviä, soraa, hiekkaa ja savea, jotka kerrostuvat uudelleen muodostaen sedimenttikerrostumia.

Lue lisää

Laattatektoniikka

Ari Brozinski

Benjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljillä

Ajatus laattatektoniikasta ei ole uusi. Vaikka laattatektoninen teoria on muovautunut nykyiseen asuunsa 1900-luvun aikana, on litosfäärilaatoista ja niiden alaisesta vaipasta on spekuloitu jo 1700-luvulla. Benjamin Franklin kirjoitti 22. syyskuuta vuonna 1782 ranskalaiselle geologille, Abbè Soulavielle seuraavasti: ”…todisteita, joiden valossa näytti siltä, että saaren pinta oli kääntynyt ympäri. Jotkin osat olivat painuneet merenpinnan alapuolelle, kun taas toiset, pintaa alempana olleet rakenteet, olivat kohonneet ylös.” Franklin jatkaa: ”Tämänkaltaiset muutokset maapallomme pinnalla eivät todennäköisesti tapahtuisi, jos maa olisi kiinteä ytimeen asti. Siispä kuvittelen, että maan sisempi osa voisi koostua nesteestä, joka on tiheämpää ja, jolla on suurempi painovoima kuin millään kiinteällä aineella, johon olemme tutustuneet. Siksi kiinteä aine voisi uida tämän nesteen päällä tai sen sisässä. Edellisen perusteella maapallon pinta olisi kuori, joka voi haljeta palasiin ja joutua tämän nesteen aiheuttamien väkivaltaisten liikkeiden siirtämäksi.

Lue lisää
Back To Top