Kalliokiviaines
GTK
Mitä on kalliokiviaines?
Kalliokiviaines on kiinteästä kalliosta irrotettua ainesta, jota käytetään erilaisiin rakentamistarkoituksiin, yleensä murskeina. Murskattu kiviaines koostuu enimmäkseen tietynkokoisista kappaleista, joiden koko voi vaihdella lohkareista hienoon ainekseen. Kalliokiviaineksen tyypillisimpiä käyttökohteita ovat maanteiden ja rautateiden rakennekerrokset sekä betonin valmistus.
Kiviaineksiin liittyvä terminologia voi vaikuttaa sekavalta, koska kiviainekseksi kutsutaan myös kallioperän päälle kerrostunutta irtainta maa-ainesta, kaikkein hienorakeisimpia lajitteita (esim. savi) lukuun ottamatta. Toisaalta kiviainesten ottoa säätelee maa-ainesten ottolaki, jossa niin kallioperän kuin maaperän kiviaineksia kutsutaan maa-aineksiksi.
GTK kalliokiviainesten tuntijana
GTK on yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa tutkinut vuoden 2015 loppuun mennessä yli 16 000 kallioalueen soveltuvuuden kiviainestuotantoon. Kiviainesinventoinnin suuntaviivat sisältyvät valtioneuvoston valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT), joiden mukaan maakuntakaavoituksessa on huomioitava ja sovitettava yhteen pitkän aikavälin kiviaineshuolto sekä erilaiset suojelutarpeet. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen toteutetaan Poski-projekteissa, joissa mukana ovat sekä kiviainesvarojen ja kiviaineshuollon että vedenhankinnan, pohjavesien suojelun ja luonnonsuojelun asiantuntijoita.
Inventoinnin yhteydessä on määritetty, minkä laatuista kiviainesta kultakin kallioalueelta voitaisiin tuottaa. Määritykset on tehty paljastumahavaintojen, mikroskooppitutkimusten sekä mekaanis-fysikaalisten lujuustestien perusteella. Näitä testejä on tehty yhteensä yli 900 kallioalueelta. Kalliokiviainesten laadun tutkiminen on yksi GTK:n kiviainesosaamisen ydinalueista. Laatututkimuksiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota, koska myytäviin kiviaineksiin on vuodesta 2013 lähtien ollut pakollista liittää CE-merkintä, joka kertoo kiviainesten täyttävän tietyt laatukriteerit.
Kalliokiviainesten esiintyminen Suomessa
Suomen prekambrinen kiteinen kallioperä on heterogeeninen mutta hyvä kestävien kiviainesten lähde. Etelä-Suomessa on runsaasti kalliopaljastumia, mutta Länsi-Suomessa ne ovat harvinaisempia ja muodoltaan tasaisia, mikä vaikeuttaa kiviainesten saatavuutta.
GTK:n kiviainestutkimusten mukaan alle 5 % tutkituista alueista soveltuu kaikkein laadukkaimpien kiviainesten tuottamiseen. Siksi Suomessa on pulaa kaikkein laadukkaimpien kiviainesten tuottamiseen tarvittavista kallioalueista. Näitä ovat pienirakeiset felsiset ja intermediääriset metavulkaniitit, joita esiintyy esimerkiksi Etelä-Suomen liuskevyöhykkeillä. Niissä mineraalirakeet ovat rajapinnoiltaan tiukasti sidoksissa toisiinsa. Myös mekaanisesti voimakkaasti muuttuneista tonaliittisista ja granodioriittisista syväkivistä saadaan erittäin lujaa kiviainesta. 80 % tutkituista alueista soveltuu vain huonolaatuisten tai hyvin huonolaatuisten kiviaineisten tuottamiseen, mutta niitäkin voidaan hyödyntää useissa rakennuskohteissa. Sulfidi- ja karbonaattipitoiset gneissit ja voimakkaasti liuskeiset kivet eivät sovellu kiviainesten tuottamiseen.
Kiviainesten käyttö
Etelä- ja Länsi-Suomessa kalliokiviaines on monin paikoin kiviaineksen pääasiallinen lähde, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa kalliokiviaines muodostaa vain noin kolmanneksen kiviainesten kokonaistuotannosta. Kalliomurskeen osuus kiviainesten kokonaiskäytöstä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1990 lähtien, jolloin kalliomurskeen käyttöä alettiin tilastoida. Nykyään kalliokiviainekset muodostavat jo 60 % kiviainesten kokonaiskäytöstä, sora ja hiekka 40 %. Kalliomurskeella on pyritty korvaamaan soran ja hiekan käyttöä, koska suuri osa Etelä-Suomen tärkeistä sora-alueista on varattu muihin maankäytön muotoihin, kuten pohjavesialueiksi. Kalliokiviaineksen tärkein ottokeskittymä Suomessa sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä, koska rakentaminen on siellä vilkasta.
Kiviainesten suureen käyttömäärään vaikuttavat monet tekijät, joista merkittävimpiä ovat maamme suuri pinta-ala, pieni väestöntiheys, laaja tieverkosto sekä kasvukeskusten rakentamistarpeet. Myös pohjoisen alueen erityispiirteet, kuten maapohjan routiminen ja nastarenkaiden aiheuttama kulutus teiden päällysteisiin, lisäävät liikenneväylien ja -alueiden jatkuvaa kunnostustarvetta. Osaltaan näiden tekijöiden seurauksena julkisen sektorin ja infrarakentamisen (teollisuusyhteiskunnan toiminnassa tarvittavien teknisten perusrakenteiden rakentaminen) osuus kiviainesten kokonaiskäytöstä Suomessa on verrattain suuri.
Suomen kalliokiviainesvarat ja -varannot
Arvioitaessa Suomen kalliokiviainesvaroja ja -varantoja ei voida ilmoittaa lukuja, jotka olisivat suoraan rinnastettavissa mineraalialan käsitteisiin malmivara ja mineraalivaranto. Malmivarat muodostuvat taloudellisesti hyödynnettävissä olevista mineraaliesiintymistä, kun taas mineraalivarannot muodostuvat mineraaliesiintymistä, jotka eivät ole taloudellisesti hyödynnettävissä tai joiden hyödyntämismahdollisuuksista ei ole riittävää varmuutta. Suomen kalliokiviainesvaroina voitaisiin ilmoittaa luku, joka kertoo, kuinka suuren ottomäärän voimassa olevat kalliokiviaineksen ottoluvat mahdollistavat. SYKEn tietojen mukaan tämä luku oli vuoden 2014 lopussa 480 miljoonaa kiintokuutiometriä, joka vastaa 1344 miljoonaa tonnia. Suomen kalliokiviainesvarantoina voitaisiin ilmoittaa luku, joka kertoo, kuinka paljon kalliokiviainesta on yhteensä arvioitu olevan GTK:n kiviaineskartoituksissa tutkimissa kallioalueissa. Tämä luku on 18 314 miljoonaa kuutiometriä, joka vastaa 51 279 miljoonaa tonnia.
Kalliokiviainesten arvioitu käyttö Suomessa vuonna 2014 oli 48 miljoonaa tonnia. Jos edellä mainitut Suomen kalliokiviainesvaroja ja -varantoja kuvaavat luvut jakaa vuoden 2014 käytön määrällä, saataisiin tulokseksi, että nyt inventoidut Suomen kalliokiviainesvarannot riittäisivät noin 1000 vuodeksi ja kalliokiviainesvarat riittäisivät noin 30 vuodeksi (tällä hetkellä voimassa olevat ottoluvat tietysti umpeutuisivat tässä ajassa). Kuten mineraalialalla Suomen malmivarat kasvavat malminetsinnän tuloksena, voidaan ajatella, että edellä esitetyllä tavalla määriteltyinä Suomen kalliokiviainesvarat kasvavat uusien ottolupien myöntämisen tuloksena.
Vienti ja tuonti
Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan kiviaineksia vietiin Suomesta vuosina 2010−2014 yhteensä 5,9 miljoonaa tonnia. Kiviainesten viennin yhteenlaskettu arvo vastaavana kautena oli 78 miljoonan euroa. Kiviainesten tuonnin arvo oli 46 miljoonaa euroa. Kiviainesten ulkomaankaupan kauppataseen vuosittainen summa kyseisenä kautena oli kuudenneksi korkein kaikista Suomessa tuotetuista jalostamattomista kaivannaistuotteista. Kauppataseen kärjen muodostavat talkki, graniittinen luonnonkivi, rikkikiisu (pasutettu ja pasuttamaton), jalometallirikasteet ja kiviainekset.
