Teollisuusmineraalit

GTK

Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Luokittelu ei ole kuitenkaan kaikilta osin yksiselitteinen. Esimerkiksi kromiitti ja ilmeniitti ovat metallisia malmimineraaleja, mutta ne ovat eräissä käyttötarkoituksissa myös teollisuusmineraaleja. Teollisuusmineraalien hyödynnettävyys perustuu niiden fysikaalisiin tai kemiallisiin ominaisuuksiin ja niitä käytetään ihmisille jokapäiväisten ja usein välttämättömien tuotteiden kuten elintarvikkeiden, vaatteiden, lääkkeiden, rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovin, kosmetiikan, elektroniikan ja puhtaan juomaveden ym. valmistuksessa. Voisi jopa sanoa että maailma pysähtyisi ilman teollisuusmineraaleja.

Teollisuuskiviksi kutsutaan kiviä, jotka sellaisenaan murskattuna ja jauhettuna ilman erityistä rikastusprosessointia kelpaavat esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Teollisuuskiveltä vaadittavista ominaisuuksista tärkein onkin kiven oikea kemiallinen kokonaiskoostumus.

Varannot ja sijainti

Suomen kallioperä on otollinen monien teollisuusmineraalien esiintymiselle (kuva 1). Teollisuusmineraalituotteiden laatua ja uusia käyttösovellutuksia kehitetään jatkuvasti. Tämä voi avata mahdollisuuksia myös uusille, ennen hyödyntämättömille mineraaleille.

Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja menetelmiä kuin malminetsinnässä yleensäkin (esim. geofysiikka). Taloudellisesti kannattavalta esiintymältä vaaditaan korkean ja laadukkaan hyötymineraalipitoisuuden sekä otollisen sijainnin lisäksi riittävän suurta kokoa. Tämä vaihtelee mineraalikohtaisesti parista miljoonasta tonnista (esim. litium) kymmeniin miljooniin tonneihin (esim. kalsiitti).

Suomessa louhittiin vuonna 2018 teollisuusmineraaleja ja -kiviä yhteensä 28:stä eri esiintymästä (kuva 2). Näistä 14:sta louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti) louhittiin 14 louhoksesta. Lisäksi seitsemän kaivosta tuotti raaka-ainetta vuolukivi- ja jalokiviteollisuudelle.

Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2018 yhteensä 34,9 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 16,5 Mt (Tukes: tilastotietoja vuoriteollisuudesta 2018).

Ajankohtaiset teemat

Teollisuusmineraaleihin liittyvä kehittämistyö jatkuu monipuolisena ja aiemmin Suomessa hyödyntämättömiäkin mineraaleja ollaan ottamassa käyttöön. Esimerkiksi Keliber Oy jatkaa valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Läntässä.

Vienti ja tuonti

Useimpien Suomessa louhittujen teollisuusmineraalien ja kivien varannot ovat suuret. Suomi on esimerkiksi Euroopan suurin talkin ja wollastoniitin tuottaja. Näissä Suomi on viejämaa. Suomen paperintuotannossa käytetyistä mineraaleista n. 30 % on louhittu Suomen kallioperästä, eli tällä sektorilla tuonnin osuus on edelleen suuri.