Jäätikön kulutus
Anu Hakala, Teemu Karlsson
Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän
Riittävän paksu ja painava mannerjäätikkö alkaa pohjaosistaan virrata sitkaan nesteen tavoin. Virtaava jäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä oli tärkeä merkitys kulutuksessa. Suomen alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan jäätikön voimakkaasti kuluttamaan vyöhykkeeseen, jossa jäätikön kulutus poisti irtaimen maa-aineksen kallioperään asti. Kulutus oli heikompaa Lapin jäänjakaja-alueella ja Pohjanmaalla. Vaikka kallioperän topografia ei suuresti muuttunut viimeisimmän jääkauden vaikutuksesta, kului kalliota kuitenkin keskimäärin 7 metriä.
Silokallioiden muoto sekä pyöreät, uurteiset pinnat muovautuivat jäätikön kuluttaessa alustaansa hiomalla. Jäätikössä mukana kulkeva kiviaines on antanut prosessiin hioma-aineen ja jäätikön liike energian. Louhinnassa jäätikkö irrottaa alustastaan kiviä ja lohkareita kuljetukseensa. Näin tapahtuu helpoimmin suojasivuasemissa, kohdissa, joissa jää virtaa myötärinteeseen ja kalliopinnassa on porras. Silokallioiden jyrkästi päättyvät reunat ovat olleet tällaisia suojasivuasemia. Sileiden kalliopintojen uurteet osoittavat jään kulkusuuntaa, joka voi vaihdella eri puolilla maata. Uurteiden koko vaihtelee hienoista naarmuista useiden senttimetrien syvyisiin kouruihin.
Muita jäätikön kallionpintaan jättämiä jälkiä ovat esimerkiksi pirstekaarteet, sirppikourut, sirppimurrokset ja simpukkamurrokset. Ristiuurteiksi kutsutaan erisuuntaisia ja -ikäisiä uurteita, jotka ovat syntyneet jäätikön eri virtausvaiheiden aikana.
Jäätikön sulamisvesien aiheuttama kulutus
Jäätikön sulamisvesien aiheuttamista kulutusmuodostumista tunnetuimpia lienevät hiidenkirnut, joita jäätikön pohjalla virranneen veden kuljettama kiviaines koversi kallioon. Nykyisissä oloissa koskiin voi syntyä koskikirnuja.
Lapissa varsinkin tunturialueilla jäätikön sulamisvedet ovat kuluttaneet ja muokanneet jyrkkäreunaisia satulakuruja ja loivempipiirteisiä lieveuomia sekä reunauomia, samoin kuin reunaläheisuomia. Osa niistä on syntynyt jäätikön alla ja osa jäätiköltä purkautuvien sulamisvesien hakiessa reittejään tunturialueiden poikki.
Lähteet
Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartan käyttöopas, Maaperä ja maalajit, Jäätikön kulutus. Saatavilla: Tietoaineistot – maaperäkartan käyttöopas – jäätikön kulutus – GTK
