Reunaluisu

Keidassuosta; suon suurmuoto-osa, joka on kaikkein viettävin ja sijoittuu laiteen ja keskustan väliin.

Reunamoreeni

Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen moreeniselänne (päätemoreeni, sivumoreeni, puskumoreeni).

Reunamoreenivalli

Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen pieni moreenivalli, joita tavallisesti on peräkkäisten vallien muodostamina parvina (vuosimoreeni,
De Geer -moreeni).

Reunamuodostuma

Jäätikön reunalla syntynyt, joko moreenia tai harjuainesta sisältävä reu- nan suuntainen muodostuma, esim. Salpausselät.

Reunatasanne

Laakson rinteen ja jäätikkökielekkeen saumakohtaan kerrostunut tasapintainen lajittunut kerrostuma.

Rikki

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: S

Kiilto: Vaha- tai hartsikiilto

Väri: Rikinkeltainen, epäpuhtauksien vaikutuksesta harmaa, ruskea tai musta

Viirun väri: Valkea – kellanvalkoinen viiru

Kovuus: 2, kynsi naarmuttaa

Kidemuoto: Rombinen, kiteet yleisiä, mutta esiintyy myös tiiviinä kasaumina

Lohkeavuus: Simpukkamainen murros, heikko lohkeavuus

Ominaispaino: 2,0 – 2,1 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Särmistä heikosti läpikuultava

Esiintyminen tms: Rikkiä esiintyy erityisesti tulivuorten kraattereiden läheisyydessä, myös kipsikerrostumissa ja kiisumalmien rapautumistuotteena

Käyttö: Rikkihapon tuottamisessa lannoite-, myrkky- ja kumiteollisuutta varten

Tuntomerkit: Rikin keltainen, palaa sinusellä liekillä, kitkerä haju poltettaessa

Esimerkkikuvia

Keltaista rikkiä isäntäkivessä.
Rikkikiteitä.
Keltaista rikkiä isäntäkivessä.
Keltaista rikkiä isäntäkivessä.

Rimpi

Aapasuon vetinen, suonpinnan keskitasoa alempana oleva pienmuoto (vrt. jänne).

Ripekivi

Vuolukiven jalostuksessa muodostuva tuotteeksi kelpaamaton ylijäämäkivi.

Ristikerroksellisuus

Virtaavan veden tai tuulen kerrostamille klastisille sedimenteille luonteenomainen rakenne, jossa osa aaltomaisesta rakenteesta on leikkautunut pois.