Proterotsooiset fossiilit

Anu Hakala

Proterotsooiset fossiilit ovat mikroskooppisen pieniä kivien sisällä eivätkä siten silmin havaittavia. Tällaisia ovat Tervolan dolomiitin syanobakteerit (ikä n. 2000 miljoonaa vuotta) (kuva 1) ja Muhoksen savikiven akritarkit (ikä n. 1200 miljoonaa vuotta). Lauhanvuoren hiekkakivestä on löydetty n. 600 miljoonaa vuotta sitten eläneiden matomaisten eläinten ryömimisjälkiä (kuva 2). Kuvassa 3 on esitetty Suomen fossiileja sisältävät proterotsooiset muodostumat. Jatka lukemista ”Proterotsooiset fossiilit”

Suomen mammutit

Anu Hakala

Mammutti

Uusia mammuttilöytöjä

Tiedotusvälineissä uusin mammuttiuutinen on syksyltä 2006. Tämä mammutin olkaluu löytyi alunperin Suomusjärveltä savipellosta vuonna 1960, mutta makasi professori Marja Simonsuuri-Sorsan autotallissa yli 40 vuotta. Uusin varsinainen mammuttilöytö tehtiin 2005 Helsingissä Vuosaaren sataman rakennustyömaalta. Satama-altaan merisedimentistä löytyi keskikokoisen, lähes täysikasvuisen mammutin kyynärluu. Luun radiohiilianalyysin ja sedimentin piilevätutkimuksen perusteella todettiin, että luu on vanhin Suomesta löydetty mammutin jäänne. Se on iältään n. 120 000 vuotta vanha, tai vieläkin tätä vanhempi. Mammutti on elänyt täällä viimeisintä jäätiköitymisvaihetta, Veikseliä, edeltäneen lämpimän vaiheen, Eem-interglasiaalin aikana. Luu on ensimmäinen Eemin aikainen löytö Suomessa. Muut luulöydöt ovat Veiksel-jääkauden ajalta. Jatka lukemista ”Suomen mammutit”

Merenkurkku

Anu Hakala

Uniikit muodot

Merenkurkun saaristossa yhtyvät poikkeuksellisella tavalla nopea mannerjäätikön aiheuttama isostaattinen maannousu ja monimuotoinen viimeisen mannerjäätikön noin 10 000 vuotta sitten kerrostamien maaperämuodostumien mosaiikki. Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga Kustenin (Korkea Rannikko) maailmanperintökohteen laajennus. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, josta on tullut avainalue tutkittaessa maankuoren palautumista mannerjäätikön sulamisen jälkeen. Jatka lukemista ”Merenkurkku”