Punaisten jättiläisten tähtipölyllä suuri vaikutus Maan keskikoostumukseen

Maan keskikoostumusta ei voida arvioida kivimeteoriittien perusteella. Kuva: NASA

Aurinkokuntamme materiaali koostuu aiemmin tuhoutuneiden tähtien pölystä. Saksalaisen Münsterin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Livermoren yliopiston tutkijoiden tekemien uusien huipputarkkojen isotooppianalyysien perusteella Maa sisältää kuitenkin enemmän punaisista jättiläistähdistä peräisin olevaa ainesta, kuin aurinkokunnan alkuaikoina muodostuneet kivimeteoriitit eli kondriitit Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Jatka lukemista ”Punaisten jättiläisten tähtipölyllä suuri vaikutus Maan keskikoostumukseen”

Aurinkokuntamme muodostuminen

Ari Brozinski

Oman galaksimme kaltainen spriraaligalaksi M 81. Kuva: NASA/ESA.

Suuria galakseja

Galaksit muodostuvat suurista jopa miljardi tähteä käsittävistä tähtijoukoista ja ne pysyvät kasassa keskinäisen vetovoimansa avulla. Usein galaksit sisältävät myös merkittävästi kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautunut tasaisesti galaksin sisällä, vaan esimerkiksi kaasu on saattanut tihentyä ns. protostellaarisiksi pilviksi. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne joutuvat pyörivään liikkeeseen. Jatka lukemista ”Aurinkokuntamme muodostuminen”

Aurinkokunta: varhaisteoriasta nykyaikaan

Mikko Turunen

Varhaisista teorioista

Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita:

  • 1700-luvulla saksalainen Kant esitti teorian, jonka mukaan aurinkokunta syntyi kaasupilvestä tiivistymällä. Teoriansa Kant perusti sen aikaisiin havaintoihin Aurinkokunnastamme. Tuona aikana kaikki tunnetut kuusi suurta planeettaa liikkuivat Auringon ympäri radoillaan samaan suuntaan ja miltei samassa tasossa.

Jatka lukemista ”Aurinkokunta: varhaisteoriasta nykyaikaan”