Uusi teoria Maan veden alkuperälle
Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.
Veden sisältämän tavallisen vetyatomin ja deuterumin, joka on vedyn raskaampi isotooppi, määrien suhteella voidaan arvioida veden alkuperää. Valtamerten tapauksessa vedyn ja deuteriumin suhde on lähellä asteroideilta löydetyn veden vastaavaa suhdetta.
Valtamerten vesissä esiintyvä vety ei kuitenkaan edusta kaikkea planeetalla esiintyvää vetyä. Maan vaipan ja ytimen rajalta peräisin olevan vedyn on havaittu sisältävän paljon vähemmän deuteriumia, jonka perusteella kaikki vety ei olisi peräisin asteroideilta.
Havaittujen vedyn isotooppierojen selittämiseksi Maan muodostumiselle luotiin uusi malli. Siinä suuret vesipitoiset asteroidit alkoivat kasaantua yhteen muodostaen Auringon ympärillä olevassa kaasu- ja pölypilvessä liikkuvan protoplaneetan, joka kasvoi nopeasti. Törmäysten voimasta protoplaneetan pinta oli sulaa magmaa.
Kaasu- ja pölypilvestä protoplaaneetta keräsi itseensä esimerkiksi vetyä, joka yhdessä muiden kaasujen kanssa muodosti varhaisen ilmakehän. Kaasupilven vety, joka sisälsi vähemmän deuteriumia, liukeni sulan magmameren rautaan. Aikojen saatossa ns. differentiaatioksi kutsutussa prosessissa, tämä kevyempi vety painui kohti Maan ydintä ja raskaampi deuterium rikastui Maan pintaosiin.
Mallin perusteella voitiin myös arvioida kuinka suuri osa vedystä tuli mistäkin lähteestä. Uudessakin teoriassa ylivoimaisesti suurin osa vedestä on edelleen peräisin asteroideilta; jokaista sataa vesimolekyyliä kohden vain yksi tai kaksi on peräisin kaasu- ja pölypilvestä.
