Linnunrata – oma galaksimme

Ari Brozinski, Mikko Turunen, Teemu Karlsson

Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oman Linnunrata-galaksimme arvioidaan olevan avaruuden tiheätähtisimpiä vaikka omasta Auringostammekin onkin lähimpään naapuritähteen matkaa peräti 4,2 valovuotta. Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä.

Kierteinen Kolmion Galaksi M 33 kuuluu Linnunradan ja Andromedan kanssa samaan paikalliseen galaksien ryhmään. Kuva: Teemu Karlsson.
Kierteinen Kolmion Galaksi M 33 kuuluu Linnunradan ja Andromedan kanssa samaan paikalliseen galaksien ryhmään. Kuva: Teemu Karlsson.

Linnunrata on päältä spiraalimainen ja sivulta linssinmuotoinen, noin 100 000 valovuoden läpimittainen ja keskeltä 20 000 valovuoden paksuinen, reunoja kohti oheneva tähtijärjestelmä. Aurinkomme on noin 28 000 valovuoden päässä galaksin keskuksesta, miltei järjestelmän tasossa. Galaksissamme lienee noin 200 miljardia Auringon kaltaista tähteä. Noin puolet Linnunradan massasta on tiivistynyt tähdiksi, loput on harvaa tähtienvälistä kaasua ja tomua. Linnunrata on jatkuvassa kiertoliikkeessä keskuksensa ympäri ja kiertoaika on noin 220 miljoonaa vuotta.

Linnunrata sivulta. Oman Aurinkomme sijainti on noin 28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta.
Linnunradan rakenne sivulta. Oman Aurinkomme sijainti on noin 28 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta.

Lähteet

Liljestrom, A. 2017. Miten Linnunrata muodostui? Ursa, 24.9.2017. Saatavilla: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Tuoreimmat Viitattu 9.12.2025.

Back To Top