Ominaisuudet
Löydöt ja pudokkaat:
Meteoriitit luokitellaan kahteen ryhmään talteensaamistavan mukaan:
- Löydöt, joiden putoamisajankohdasta ei ole tietoa ja jotka ovat voineet maata maassa pitkäänkin
- Pudokkaat, jotka saadaan talteen pian putoamisensa jälkeen
Pudokkaista noin 86 % on kondriitteja (kivimeteoriitti), 7 % akondriitteja (kivimeteoriitti), 6 % rautoja ja vain 1 % kivirautoja. Löydöistä noin 40 % on rautameteoriitteja, sillä raudat säilyvät maassa kivimeteoriitteja paremmin.
Suomesta on saatu talteen kaikkiaan 13 meteoriittia, joista kuuden putoaminen on havaittu. Suomesta ei ole löydetty yhtään rautameteoriittia.
Kivimeteoriitit:
Kivimeteoriitit muistuttavat Maasta löytyviä kiviä enemmän kuin rautameteoriitit. Kivimeteoriittien koostumus muistuttaa peridotiitin koostumusta. Niiden ominaispaino on noin 3,0 – 3,5 tonnia/m3. Sulamiskuori on tavallisesti syvänmusta.
Kivimeteoriitit jaetaan rakenteen perusteella kahteen alaryhmään:
- Kondriitit
- Akondriitit
Kondriitit ovat yleisimpiä meteoriitteja. Maahan pudonneista meteoriiteista noin 86 % on kondriitteja. Kondriitit ovat saaneet nimensä niiden sisältämistä kondreista eli pienistä jyväsistä. Kondriiteista yleisimmin löytyviä mineraaleja ovat mm. maasälpä, oliviini, plagioklaasi ja pyrokseeni. Kondriitteja tutkimalla on saatu selville, että ne ovat syntyneet samaan aikaan Aurinkokunnan kanssa. Kondriitteja tutkimalla pystytäänkin tulkitsemaan aurinkokuntamme syntyvaiheita.
Akondriitit ovat kondriitteja harvinaisempia kivimeteoriitteja. Niiden nimi tulee siitä, ettei niissa ole kondreja (akondriitti = ei kondreja). Akondriitit ovat peräisin planeetan tai kookkaan asteroidin pintakerroksista. Niiden mineraalirakenteet ovat luultavasti peräisin vulkaanisista prosesseista, rakenteeltaan ne muistuttavatkin massamaisia vulkaanisia kiviä. Maahan pudonneista meteoriiteista noin 7 % on akondriitteja.
Rautameteoriitit:
Rautameteoriitit ovat peräisin planeetan tai asteroidin ytimestä. Ytimen nikkelipitoista rautaa on vapautunut avaruuteen prosessissa, jossa kyseinen planeetta tai asteroidi on tuhoutunut. Rautameteoriitit ovat koostumukseltaan pääosin nikkelipitoista rautaa, jossa on jonkin verran myös kobolttia ja kuparia. Joidenkin rautameteoriittien hiotussa ja laimealla typpihapolla syövytetyssä pinnassa näkyy hienojakoinen lamellijärjestelmä, jota kutsutaan Widmanstättenin rakenteeksi. Kaikissa rautameteoriitissa tätä rakennetta ei kuitenkaan ole.
Kivi-rautameteoriitit:
Kivi-rautameteoriitit ovat peräisin planeetan tai kookkaan asteroidin ytimen ja vaipan rajaseudulta. Ne ovat koostumukseltaan puoliksi kiveä ja metallia.
Kivi-rautameteoriitit jaetaan pallasiitteihin ja mesosideriitteihin. Pallasiiteissa on oliviinia metallin ympäröimänä, mesosideriiteissa metallisen osan lisänä on kiveä ja metalli on pirotteena.<
Meteoriitin tunnistaminen (Teksti: Professori Martti Lehtinen, Helsingin yliopisto):
Meteoriitin tunnistaminen ei aina ole helppoa, varsinkin jos se on pitkään maannut maassa. Geologitkin ovat erehtyneet. On kuitenkin muutamia merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
- Löytöpaikka. Pehmeässä suossa (turpeessa) makaava tai kattoon reiän tehnyt kivi on todennäköisesti tupsahtanut taivaalta (ellei ole ihmisen heittämä tai ampuma).
- Sulamiskuori. Kivimeteoriittien sulamiskuori on aina tumma ja tuoreena usein kiiltävä, jolloin siinä voi nykyä myös virtausrakenteita. Rautameteoriittien pinta on yleensä kuoppainen, koska siitä on sulanut troiliitti eli rautakiisu (FeS) pois. Usein kuopat muistuttavat muovailusaveen sormella tehtyjä painanteita.
- Paino. Kivimeteoriittien ominaispaino on sama kuin maallistenkin kivien, mutta rauta- ja kivi-rautameteoriitit ovat raskaita: niiden ominaispaino on noin 7,5 – 7,8 eli ne ovat lähes kolme kertaa tavallisia kiviä ja kivimeteoriitteja raskaampia.
- Rakenne. Kuona- ja laavanäytteistä poiketen meteoriitit eivät sisällä pyöreitä kaasurakkuloita. Kondriittisten kivimeteoriittien murtopinnassa näkyy pyöreähköjä (sulamiskuorta vaaleampia) jyväsiä eli kondreja (oliviini- ja pyrokseenikondreja). Murtopinta voi muistuttaa kovettunutta riisipuuroa. Rakenteeltaan liuskeisia ja rakkulaisia meteoriitteja ei tunneta.
- Magneettisuus. Rautameteoriitit ovat voimakkaasti magneettisia: magneetti suorastaan jysähtää niihin kiinni. Myös monet kondriittiset kivimeteoriitit ovat myös selvästi magneettisia.
- Ruosteisuus. Maassa pitkään maannut meteoriitti on yleensä pinnaltaan ruosteinen ja vähän kuoppainenkin. Suomalaiset meteoriittilöydöt onkin lähetetty tutkittavaksi malminäytteinä: ruosteinen kivi, joka tuntuu painavalta ja on magneettinen.
- Mineraalikoostumus. Meteoriitit ovat siis usein muista kivistä poikkeavia, eikä graniittisia (runsaasti kvartsia ja maasälpiä sisältäviä) tai liuskeisia (levymäisesti lohkeilevia) meteoriitteja tunneta.
Meteoriitin varma tunnistaminen ja luokittelu vaatii aina asiantuntijaa.
Esimerkkikuvia
