Mikko Turunen
Varhaisista teorioista
Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita:
Mikko Turunen
Avaruus on hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oman galaksimme, Linnunradan, arvioidaan olevan avaruuden tiheätähtisimpiä vaikka omasta Auringostammekin onkin lähimpään naapuritähteen matkaa peräti 4,2 valovuotta. Valovuosi on tähtitieteellinen yksikkö, jolla mitataan avaruuden matkoja. Yksi valovuosi tarkoittaa sitä matkaa, jonka kulkemiseen kuluu valonsäteeltä aikaa yksi vuosi. Valon nopeus avaruudessa on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Vuodessa sen kulkema matka on noin 9 460 800 000 000 kilometriä.
Anu Hakala
Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti
Mannerjäätiköltä sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä.
Ari Brozinski
Mitä magma on?
Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä jopa 50 metriin vuodessa. Noustessaan magma voi kiteytyä maan sisässä, jolloin puhutaan intrusiivisista kivestä tai maan päällä, jolloin taas käytetään nimitystä ekstrusiivinen kivi. Jako perustuu magmakivien raekokoon.
Olav Eklund Kallio- ja maaperän kehitys Miksi Lounais-Suomen mannerta reunustaa laaja saaristo? Miksi vastaavaa saaristoa ei ole muualla Suomen rannikolla?…
Ari Brozinski
Astenosfääri
Kemiallisen jaon lisäksi on maapallon uloin osa luokiteltu astenosfääriin ja litosfääriin kerrosten mekaanisten ominaisuuksien perusteella. Astenosfääri edustaa vaipan osaa, joka alkaa 100—150 km syvyydessä ja jatkuu aina 350 km syvyyteen, joskin tarkkaa alarajaa on hankala määrittää. Astenosfäärille on tunnusomaista, että sen rakenne on kohtalaisen pehmeä ja että se kykenee ”virtaamaan” fysikaalisten voimien vaikuttaessa siihen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että materiaali yli sadan kilometrin syvyydessä olisi sulassa tilassa , vaan sen olomuotoa voi verrata vaikka kiisseliin: se ei ole juoksevaa kuin vesi, mutta se pysyy kuitenkin lusikassa (lisäksi kiisseliin upotettu kirsikka vajoaa vähitellen sen alaosiin). Pehmeästä olomuodostaan johtuen virtaa astenosfääri hitaasti, noin 10-15cm vuodessa.
Ari Brozinski
Maahan hyökättiin!
Hadeeisen eonin alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maankuorta ei ollut olemassa sillä planeettamme oli hyökkäyksen kohteena!
