Johdatus Etelä-Suomen kallioperään
Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Jokaisessa kivessä, oli kyseessä irtokivi tai kiinteä kallioperä, on säilöttynä osa maapallon historiaa. Raahe…
Blog
Geologia tieteenä
Mikko Turunen Geologia on maapallon, lähinnä sen kiinteän kuoren kehitystä, rakennetta ja koostumusta käsittelevä tiede. Geologian sovelluksista tärkeimpiä ovat malmien,…
Laattatektoniikka
Ari Brozinski
Benjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljillä
Ajatus laattatektoniikasta ei ole uusi. Vaikka laattatektoninen teoria on muovautunut nykyiseen asuunsa 1900-luvun aikana, on litosfäärilaatoista ja niiden alaisesta vaipasta on spekuloitu jo 1700-luvulla. Benjamin Franklin kirjoitti 22. syyskuuta vuonna 1782 ranskalaiselle geologille, Abbè Soulavielle seuraavasti: ”…todisteita, joiden valossa näytti siltä, että saaren pinta oli kääntynyt ympäri. Jotkin osat olivat painuneet merenpinnan alapuolelle, kun taas toiset, pintaa alempana olleet rakenteet, olivat kohonneet ylös.” Franklin jatkaa: ”Tämänkaltaiset muutokset maapallomme pinnalla eivät todennäköisesti tapahtuisi, jos maa olisi kiinteä ytimeen asti. Siispä kuvittelen, että maan sisempi osa voisi koostua nesteestä, joka on tiheämpää ja, jolla on suurempi painovoima kuin millään kiinteällä aineella, johon olemme tutustuneet. Siksi kiinteä aine voisi uida tämän nesteen päällä tai sen sisässä. Edellisen perusteella maapallon pinta olisi kuori, joka voi haljeta palasiin ja joutua tämän nesteen aiheuttamien väkivaltaisten liikkeiden siirtämäksi.
Maan supermantereet
Ari Brozinski
Supermantereita on Maan historian aikana ollut kolme. Pangea (n. 500 miljoonaa vuotta sitten), Rodinia (n. 1000 miljoonaa vuotta sitten) ja Columbia (n. 1900 miljoonaa vuotta sitten). Vaikka mantereiden rekonstruointi kuulostaakin helpolta (vrt. ruukunpalasten sovittaminen yhteen ) on se käytännössä kuitenkin hankaa sillä tiedot yli miljardin vuoden ikäisistä mantereista ovat puutteellisia. Lisäksi Rodiniaa vanhempien supermantereiden olemassa olosta on vain epäsuoria todisteita.
Suomi ensimmäistä kertaa mukana geotieteiden olympialaissa – tuliaisina pronssimitali
Helsingin yliopiston tiedote
Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.
Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä.
Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle
GTK
Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä.
Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa
Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle.
Merenkurkku
Anu Hakala
Uniikit muodot
Merenkurkun saaristossa yhtyvät poikkeuksellisella tavalla nopea mannerjäätikön aiheuttama isostaattinen maannousu ja monimuotoinen viimeisen mannerjäätikön noin 10 000 vuotta sitten kerrostamien maaperämuodostumien mosaiikki. Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga Kustenin (Korkea Rannikko) maailmanperintökohteen laajennus. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, josta on tullut avainalue tutkittaessa maankuoren palautumista mannerjäätikön sulamisen jälkeen.
Harjut ja Salpausselät
Anu Hakala
Jäätiköstä virtaava vesi koostui jäätikön sulamisvesistä sekä jäätikön reunavyöhykkeen sadevesistä ja lumen sulamisvesistä. Ne kulkeutuivat jäätikön pohjaosiin erilaisten pystykuilujen ja -rakojen kautta.
