Blog

Big Bang -alkuräjähdys

Ari Brozinski

Miksi olemme?

Oletko koskaan käyskennellyt ulkona, katsonut taivaalle ja miettinyt miten kaikki alkoi? Entä oletko tullut pohtineeksi, miten maapallo syntyi tai vaikkapa miten kotoisan Suomi-neitomme muodot ovat kehittyneet? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on meidän matkattava kauas, aina universumin syntyyn saakka. Ainoastaan ymmärtämällä, miten maailmankaikkeus on kehittynyt, pystymme käsittämään oman planeettamme, Telluksen, synnyn, kehityksen ja täällä toimivat prosessit.

Lue lisää

Maaperän synty

Ikiroutaa ohuen maapeitteen alla. Kuva: iStock. Anu Hakala Maaperän kehitys Maapallon ilmastonvaihtelut näkyvät suoraan Suomen maaperässä, sen muodoissa ja ominaisuuksissa…

Lue lisää

Jäätikön kulutus

Anu Hakala Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän. Mannerjäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä…

Lue lisää

Eemistä veikseliin

Anu Hakala Eem Viimeisin lämmin ns. interglasiaaliaika oli Eem-vaihe noin 115 000–130 000 vuotta sitten. Eem-meri, ennen viimeistä Veiksel-jääkautta ollut…

Lue lisää

Uusi teoria Maan veden alkuperälle

Aivan kaikki Maan vesi ei olekaan peräisin asteroideilta. Kuva: NASA

Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.

Lue lisää

Mineraalien ominaisuudet

Mikko Turunen

Johdanto

Kvartsi, joka on kiteytynyt omamuotoiseksi kiteeksi.

Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin niille tyypillinen kidemuoto vain suotuisissa olosuhteissa. Mineraaleilla on harvoin tilaa kasvaa täysin omamuotoisiksi kiteiksi ja ne ovatkin siksi harvoin tunnistettavissa pelkästään kidemuotonsa perusteella. Tunnistamisessa joudutaankin usein käyttämään apuna mineraalien muita ominaisuuksia.

Lue lisää

Mitä mineraalit ovat?

Mikko Turunen

Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji) koostuu kvartsista (mineraali), maasälvästä (mineraali) ja kiilteestä (mineraali). Yhden mineraaliosasen eli rakeen koko kivilajissa on tavallisesti noin 0,1-1 mm. Sitä kutsutaan myös nimellä kideyksilö tai kide.

Lue lisää

Kidejärjestelmät

Mikko Turunen

Seitsemän kidejärjestelmää

Granaattikide

Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään:

  1. Kuutiollinen
  2. Tetragoninen
  3. Trigoninen
  4. Heksagoninen
  5. Rombinen
  6. Monokliininen
  7. Trikliininen.
Rikkikiisukide

Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa. Kiderakenteen säännöllisyys voi näkyä kiteen ulkoisessa muodossa siten, että kiteellä on säännöllisiä ja symmetrisiä luonnon kidepintoja. Nämä tasaiset kidepinnat ovat aina tietyssä asemassa toisiinsa nähden. Myös niiden väliin jäävät kulmat ovat täsmälleen toistensa suuruisia.

Lue lisää

Ydin, vaippa ja kuori

Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025

Maa koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta

Kolme kerrosta

Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Alkuaineisiin perustavan kemiallisen jaon mukaan maapallo voidaan jakaa neljään osaan: ulko- ja sisäytimeen, vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa koostumus ja olosuhteet.

Lue lisää
Back To Top