Aurinkokunta avaruudessa

Mikko Turunen, Teemu Karlsson

Aurinkokunnan synty

Aurinkokunta kuuluu Linnunradan galaksiin. Galaksit sisältävät usein runsaasti kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti galaksin sisällä, vaan niistä on saattanut syntyä tiheämpiä alueita, niin kutsuttuja prototähti- tai tähtisumuja. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne alkavat pyöriä, tiivistyä ja kuumentua. Romahtaneen pilven keskelle syntyy tähti, ja sitä ympäröivään kiertävään ainekiekkoon voi muodostua planeettoja, kuita, asteroideja ja komeettoja.

Myös Aurinkokuntamme sai alkunsa tällaisesta tähtisumusta noin 4,57 miljardia vuotta sitten. Keskelle syntyi Aurinko, ja sen ympärille muodostui muita taivaankappaleita, kuten planeettamme Maa. Tämä malli tunnetaan nimellä aurinkosumumalli, ja se on edelleen laajasti hyväksytty teoria Aurinkokunnan synnystä. Lue lisää Aurinkokunnan syntyteorioista täältä.

Aurinkokuntamme jäsenet ja rakenne

Aurinkokuntamme muodostuu Auringosta, kahdeksasta planeetasta, yli 200 tunnetusta kuusta, kääpiöplaneetoista, lukuisista asteroideista, komeetoista ja pienistä meteoroideista. Kaikki nämä ovat Auringo vetovoiman vaikutuksesta säännöllisessä kiertoliikkeessä omilla kiertoradoillaan. Planeetat, asteroidit ja meteoroidit kiertävät Aurinkoa, ja kuut kiertävät planeettoja.

Aurinkokunnan uloimpia osia edustavat laajat alueet Kuiperin vyöhyke ja Oortin pilvi. Kuiperin vyöhykkeellä sijaitsee esimerkiksi kääpiöplaneetta Pluto. Oortin pilvi on hypoteettinen pallomainen komeettojen lähde, joka ulottuu jopa 100 000 AU:n (AU = Astroniminen yksikkö joka vastaa Maan keskietäisyyttä Auringosta, eli noin 149,6 miljoonaa kilometriä) päähän Auringosta.

Aurinkokunnan ulkopuolelta on löydetty tuhansia eksoplaneettoja, ja niiden perusteella Aurinkokunta ei ole ainutlaatuinen. Planeettojen järjestyminen vaikuttaa kuitenkin olevan poikkeuksellinen: useimmilla löydetyillä planeettajärjestelmillä on ”kuumia jättiläisiä”, jotka kiertävät hyvin lähellä tähteään.

Tutkijat etsivät edelleen todisteita mahdollisesta yhdeksännestä planeetasta (ns. Planeetta Yhdeksän), joka voisi selittää joidenkin Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden oudot radat.

Aurinko

Aurinko on keskikokoinen keltainen tähti (tyyppi G2V), joka sijaitsee Aurinkokuntamme keskellä. Se muodostaa yli 99 % koko Aurinkokunnan massasta, ja sen painovoima pitää planeetat, asteroidit ja muut kappaleet kiertoradoillaan. Auringon energia syntyy sen ytimessä tapahtuvassa fuusioreaktiossa, jossa vetyatomeja yhdistyy heliumiksi. REaktiossa vapautuu valtava määrä lämpöä ja säteilyä, joka mahdollistaa esimerkiksi elämän Maassa, säätelee ilmastoa ja valaisee planeettamme. Aurinko on noin 4,57 miljardia vuotta vanha, ja sen arvioidaan jatkavan nykyisessä tilassaan vielä noin 5 miljardia vuotta, ennen kuin sen polttoaine ehtyy ja se kehittyy punaiseksi jättiläiseksi.

Planeetat

Planeetat voidaan jakaa kahteen ryhmään riippuen niiden tiheydestä ja etäisyydestä Aurinkoon. Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat pieniä, kivikuorisia ja tiheitä planeettoja. Jokaisen tiheys on vähintään 3 000 kg/m3. Niitä kutsutaan kiviplaneetoiksi. Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen tiheys on huomattavasti kiviplaneettoja pienempi. Näillä planeetoilla on todennäköisesti kiinteä ydin, mutta ei kiinteää pintaa. Jupiter ja Saturnus ovat kaasuplaneettoja, joiden massasta suurin osa koostuu vedystä ja heliumista. Uranus ja Neptunus on joskus luokiteltu erikseen nimellä jääjättiläiset, koska niissä on enemmän vettä, metaania ja ammoniakkia.

Kääpiöplaneetat

Vuonna 2006 kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) määritteli uuden luokan: kääpiöplaneetat. Niihin kuuluvat esimerkiksi Pluto, Eris, Haumea ja Makemake. Kuiperin vyöhykkeellä ja Oortin pilvessä sijaitsee mahdollisesti muitakin kääpiöplaneettoja.

Kiinteästä kivikuoresta, jäästä ja jäätyneestä metaanista koostuva Pluto oli aiemmin luokiteltu planeetaksi. Se ei enää kuulu virallisesti planeettoihin, mutta se on silti tärkeä ja kiinnostava taivaankappale, jolla on oma kuujärjestelmä ja ilmakehä.

Aurinkokunta nykyisessä oloasussaan. Kuvattuna ovat kaikki kahdeksan planeettaa: Merkurius (lähinnä Aurinkoa), Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kuvassa näkyy myös Pluto, joka ei enää ole planeetta. Kuva: Harman Smith & Laura Generosa/NASA Jet Propulsion Laboratory.
Oma aurinkuntamme nykyisessä oloasussaan. Kuvattuna ovat kaikki kahdeksan planeettaa: Merkurius (lähinnä Aurinkoa), Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kuvassa näkyy myös Pluto, joka ei enää ole planeetta. Kuva: Harman Smith & Laura Generosa/NASA Jet Propulsion Laboratory.

Lähteet

Arnett, Bill. 2023. Nine Planets – A Multimedia Tour of the Solar System. Viitattu 11.12.2025.
https://nineplanets.org/

NASA. 2022. What Is the Kuiper Belt? NASA. Viitattu 11.12.2025.
https://solarsystem.nasa.gov/solar-system/kuiper-belt/overview/

NASA. 2021. Oort Cloud: What Is It? NASA. Viitattu 11.12.2025.
https://solarsystem.nasa.gov/solar-system/oort-cloud/overview/

NASA. 2024. Planetary Fact Sheet. NASA National Space Science Data Center. Viitattu 11.12.2025.
https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/

NASA Exoplanet Archive. 2025. Confirmed Planets Table. IPAC, Caltech. Viitattu 11.12.2025.
https://exoplanetarchive.ipac.caltech.edu/

ESA – European Space Agency. 2023. The Birth of the Solar System. Viitattu 11.12.2025.
https://www.esa.int/Science_Exploration/Space_Science/Solar_System/Birth_of_the_Solar_System

International Astronomical Union (IAU). 2006. Definition of a Planet in the Solar System – Resolution B5. Viitattu 11.12.2025.
https://www.iau.org/news/pressreleases/detail/iau0603/

Lodders, Katharina & Fegley Jr., Bruce. 2011. The Planetary Scientist’s Companion. 2. painos. Oxford University Press.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa – Aurinkokuntamme. Saatavilla: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Aurinkokuntamme Viitattu 9.12.2025

Back To Top