GTK:n valtakunnallinen kartoitus: kaivosalueiden maaperän taustapitoisuudet vaihtelevat alueittain
Maaperänäytteenottoa alle metrin syvyydeltä moreenista. Kuva: Joonas Toivanen, Geologian tutkimuskeskus GTK.
GTK:n alkuperäisestä uutisesta tiivistänyt Teemu Karlsson
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvittänyt maaperän geokemiallisia taustapitoisuuksia kaivosten ympäristöissä ja malminetsinnän kannalta kiinnostavilla alueilla eri puolilla Suomea. Vuosina 2016–2023 toteutetussa kartoituksessa tutkittiin yhteensä 23 kohdetta, joista otettiin maaperänäytteitä sekä pintamaasta että alle metrin syvyydeltä muuttumattomasta pohjamaasta. Näytteistä määritettiin noin 43 alkuaineen pitoisuudet.
Taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisia tai luonnollisesti kohonneita pitoisuuksia, jotka johtuvat alueen kallio- ja maaperän geologiasta, eivät ihmistoiminnasta. Tieto taustapitoisuuksista on tärkeää, koska sen avulla voidaan erottaa luonnollinen geokemiallinen vaihtelu maaperän pilaantumisesta. Tällä on suora käytännön merkitys: valtioneuvoston PIMA-asetuksen mukaan alueilla, joilla luontainen taustapitoisuus ylittää asetuksen kynnysarvon, maaperän tilan arvioinnissa voidaan kynnysarvon sijaan käyttää tilastollisesti laskettua, alueelle ominaista taustapitoisuusarvoa.
Kartoituksen tulokset osoittavat, että Suomen eri osien välillä on huomattavaa vaihtelua. Osalla tutkituista alueista haitallisten metallien ja arseenin pitoisuudet olivat tavanomaisia, eivätkä ylittäneet asetettuja kynnysarvoja. Toisaalla taas erityisesti arseenin, mutta paikoin myös kromin, nikkelin, koboltin, kuparin ja vanadiinin taustapitoisuudet nousivat kynnysarvon yläpuolelle. Tämä johtuu kyseisten alueiden kallioperän koostumuksesta. Näillä alueilla maaperän tilan arvioinnissa suositellaan käytettäväksi laskennallista, alueellista taustapitoisuusarvoa yleisen kynnysarvon sijaan.
Kaikki kartoituksen tulokset on koottu GTK:n avoimeen Maaperän taustapitoisuudet -karttapalveluun, ja jokaisesta tutkimusalueesta on julkaistu oma työraportti Hakku-aineistopalvelussa. Aineistoa voivat hyödyntää muun muassa ympäristöviranomaiset, kaavoittajat ja maankäytön suunnittelijat, joille luotettava taustapitoisuustieto on keskeinen työkalu arvioitaessa, onko jokin havaittu pitoisuus merkki pilaantumisesta vai osa alueen normaalia geokemiallista taustaa.
Lisätietoja: GTK:n Maaperän taustapitoisuudet -karttapalvelu ja Hakku-aineistopalvelu.
Lähde: GTK
