UNESCO:n geopark-verkosto kasvaa – geotieteille kaivataan lisää näkyvyyttä

Tunisian Dahar hyväksyttiin osaksi UNESCO Global Geopark -verkostoa huhtikuussa 2026. Kuva: Stewart et al. (2026).

Teemu Karlsson

Maailmassa on 241 UNESCO:n geopark-kohdetta 53 maassa. Verkoston viimeisin laajentuminen huhtikuussa 2026 käsitti 12 uutta aluetta, joihin kuuluu muun muassa Afrikan kolmas geopark Tunisiassa. Tutkijoiden mielestä geoparkkeja tulisi hyödyntää nykyistä vahvemmin geotieteiden opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa.

Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, jolla sijaitsee kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Alueita on tarkoitus vaalia tavalla, joka yhdistää luonnonperinnön suojelun, opetuksen ja kestävän kehityksen. Geopark-alue voi hakemuksen perusteella saada UNESCO Global Geopark -statuksen. Geoparkin perustaminen lähtee alhaalta ylöspäin: mukaan tarvitaan paikallisia yhteisöjä, maanomistajia, yrittäjiä ja viranomaisia.

UNESCO Global Geopark -kohteiden kumulatiivinen kasvu maittain vuodesta 2000 huhtikuuhun 2026. Eurooppa (sininen) on pysynyt verkoston suurimpana alueena, mutta Aasia ja Tyynenmeren alue (vihreä) on kasvanut voimakkaasti etenkin Kiinan johdolla. Huom. neljä rajat ylittävää geoparkia on UNESCO:n käytännön mukaisesti laskettu mukaan kaikkien asianomaisten maiden lukuihin, minkä vuoksi kuvaajan kokonaismäärä ylittää virallisen 241 kohteen luvun. Kuva: Stewart et al. (2026).

Tutkijoiden mukaan geotieteillä on julkisuusongelma. Suuri osa geologisista prosesseista tapahtuu piilossa maan alla ja alalla käytettävät termit voivat olla erikoisia. Geologisen monimuotoisuuden, eli esimerkiksi mineraalien, kivien ja maisemien, merkitys ekosysteemien perustana tunnetaan suhteellisen huonosti, vaikka se on myös olennainen osa biodiversiteettiä.

Geoparkkeja tulisi hyödyntää tehokkaammin geotieteiden markkinoinnissa ja yleistajuistamisessa. Retkeilyreitit, vierailukeskukset, kouluille suunnatut ohjelmat ja yhteisölähtöinen tarinankerronta tekevät geotieteistä helposti lähestyttäviä ja kytkevät ne ihmisten arkiympäristöön. Samalla geoparkit voivat muuttaa mielikuvaa geotieteistä lähinnä kaivannaisteollisuuden tieteenalana kohti kokonaisvaltaisempaa käsitystä, johon kuuluu myös vastuullinen ympäristöstä huolehtiminen.

Tutkijat peräänkuuluttavatkin yliopistoilta, rahoittajilta ja elinkeinoelämältä nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä geoparkkien kanssa. Pelkkien matkailukohteiden lisäksi geoparkeista tulisi tehdä keskeisempi osa tutkimuksen, opetuksen ja ammatillisen kehityksen infrastruktuuria.

Suomessa on viisi UNESCO Global Geopark -kohdetta: Rokua, Kraatterijärvi, Lauhanvuori – Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä. Tutustu kohteisiin täällä: Suomen Geoparkit – Koe luonnon ihmeet

Lähde: Stewart, I., Brilha, J., Justice, S. et al. Geoparks and the future of geoscience outreach. Nat. Geosci. 19, 600–602 (2026). https://doi.org/10.1038/s41561-026-01995-2

Back To Top