Kaukokartoitus ja koneoppiminen tuovat uusia työkaluja malminetsintään ja kaivosten seurantaan

Vesinäytteenottoa droonilla Kirkin hylätyltä kaivosalueelta Pohjois-Kreikassa. Alue kärsi laajasta metsäpalosta syksyllä 2023. Vesinäytteitä käytetään satelliittidatan ja koneoppimismallien validointiin. Kuva: Pauliina Liwata-Kenttälä, Geologian tutkimuskeskus GTK.

GTK:n uutisesta tiivistänyt Teemu Karlsson

EU-rahoitteisen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) koordinoiman MultiMiner-projektin tulokset osoittavat, että satelliittikuvien ja koneoppimisen yhdistäminen tehostaa merkittävästi sekä malminetsintää että kaivosten ympäristöseurantaa. Euroopan avaruusjärjestön Copernicus-ohjelman maksuton satelliittidata on tehnyt menetelmistä kustannustehokkaan tietolähteen kaivosalalle.

Uudet menetelmät eivät korvaa maastotutkimuksia, vaan auttavat kohdentamaan ne sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Projektin osana malminetsintään kehitettiin työkalupaketti ja spektrikirjasto, joilla voidaan tunnistaa kriittisiä raaka-aineita kuten magnesiittia ja antimonia. Menetelmiä testattiin Itävallan ja Kreikan kohteilla.

Kaivosten ympäristöseurantaan kehitettiin satelliitti- ja droonipohjaisia keinoja tunnistaa rikastushiekka-altaiden vuotoja sekä seurata pölyämistä, kasvillisuuden palautumista ja vedenlaatua. Lappeenrannan kalkkikaivoksella testattu menetelmä parantaa valmiuksia varautua säävaihtelun tuomiin riskeihin. Lisäksi ratkaistiin vanha ongelma siitä, miten lumipeite vaikeuttaa satelliittipohjaista seurantaa, joka on merkittävä edistys pohjoisten olosuhteiden kaivoksille.

Lähde: GTK