Saharan muinainen vehreys katosi Maan kiertoradan muutosten vaikutuksesta
Kuva: Wikimedia Commons / Vyacheslav Argenberg
Helsingin yliopiston uusi tutkimus on tuonut uutta tietoa Pohjois-Afrikan ja Saharan autiomaan kosteista kausista viimeisten 800 000 vuoden ajalta. Nature Communications -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Saharan ajoittain esiintyneet kosteat kaudet ja niiden vaihtelu johtuivat maapallon kiertoradan muutoksista. Ilmastotutkijat ovat ensimmäistä kertaa simuloineet Saharan menneitä vehreysjaksoja, jotka osoittavat, että Saharan autiomaa oli muinoin vehreä.
Muutokset kasvillisuudessa Pohjois-Afrikan kosteiden ja kuivien ajanjaksojen välillä. Kuva: Jani Närhi/Helsingin yliopisto
Tutkimus tarjoaa merkittävää tietoa siitä, kuinka maapallon ilmasto on muuttunut ajan myötä ja kuinka nämä muutokset ovat vaikuttaneet eri alueiden ekosysteemeihin. Erityisesti Saharan alueen muuttuminen vehreästä autiomaaksi on merkittävä esimerkki siitä, kuinka suuret ilmastolliset muutokset voivat vaikuttaa maapallon eri alueisiin.
Tutkimuksen tulokset korostavat myös sitä, kuinka tärkeää on ymmärtää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Vaikka emme voi palata menneisyyteen, voimme oppia siitä ja soveltaa näitä oppeja tulevaisuuden ilmastotoimiin. Maan kiertoradan muutosten vaikutusten ymmärtäminen auttaa meitä ennustamaan tulevia ilmastonmuutoksia ja niiden vaikutuksia maapallon eri ekosysteemeihin.
