Luonnonkiven käytöllä pitkät perinteet Turussa

Turun taidemuseon julkisivu on tehty paikallisesta Skanssinmäen graniitista. Kuva: Olavi Selonen

Luonnonkivi on rakennusmateriaalina kaunis, monipuolinen, uudelleenkäytettävä ja käytännössä ikuinen. Luonnonkiveä on käytetty Turussa erityyppisissä rakennuksissa kaikkina aikoina. Luonnonkiven käyttö rakentamisessa alkoi Turussa jo keskiajalla. Turun linna ja Turun tuomiokirkko edustavat ainutlaatuisia keskiaikaisia luonnonkivirakennuksia Suomessa. Näiden rakennusten rakentamisessa on käytetty paikallisia kiviä, jotka on kerätty lähinnä rakennuspaikan lähellä olevista irtolohkareista, kertoo selvitys, jonka ovat tehneet Olavi Selonen ja Carl Ehlers (Åbo Akademi, geologian laitos). Raportti sisältää laajan luetelman Turun luonnonkivikohteista. Raportin on julkaissut Kivi ry (aik. Kiviteollisuusliitto ry).

Turun seudulla on ollut tärkeä rooli suomalaisen luonnonkivialan kehityksessä. Turun linnaa kunnostettiin vuosina 1556–1563 hollantilaisen kivenhakkaajan Antonius Timmermanin johdolla. Häntä pidetään suomalaisen luonnonkiven jalostuksen edelläkävijänä. Akatemiatalon pystyttäminen aloitettiin puolestaan vuonna 1802, jolloin työ oli yksi maamme suurimmista ja arkkitehtonisesti kunnianhimoisimmista hankkeista. Vuonna 1805 ruotsalainen Nils Stenstam perusti Turkuun Suomen ensimmäisen mekaanisen kivenkäsittelylaitoksen valmistamaan Akatemiatalon juhlasalin ja vestibyylin massiivisia graniittipylväitä. Graniitti louhittiin Vartiovuoresta.

1800-luvun puolivälissä Kakolanmäelle rakennettiin vankilarakennus, jonka julkisivut ovat kokonaan rakennustyömaalta louhittua graniittia. Turusta löytyy myös useita hyviä esimerkkejä kansallisromanttisesta luonnonkiviarkkitehtuurista 1900-luvun alusta. Näistä hienoimmat esimerkit ovat Taidemuseo Puolalanmäellä ja Palovakuutusyhtiön talo (myöh. mm. kaupunginkanslia) Aurajoen rannassa. Taidemuseon julkisivussa on käytetty paikallista punaista graniittia, joka on louhittu Skanssinmäestä, kun taas Palovakuutusyhtiön talon julkisivussa voidaan nähdä Uudenkaupungin harmaata graniittia.

Luonnonkiven nykyaikaisia käyttökohteita ovat rakennusten julkisivut sekä ympäristörakentaminen. Turussa on useita rakennuksia, joiden julkisivu on kokonaan verhoiltu luonnonkivellä. Vaikuttavin esimerkki on arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema, Sairashuoneenkadulla sijaitseva Turun oikeustalo, jonka julkisivu on polttopintaista Kurun harmaata graniittia. Kivikukkaron toimistorakennuksen julkisivu on Louen marmoria Lapista, Sammon toimistorakennuksen Taivassalon punaista rapakivigraniittia ja Aleksandran toimistorakennuksen vaaleaa Lokan kvartsiittia. Uuden Hamburger Börsin julkisivu on puolestaan saksalaista kalkkikiveä.

Muita hyviä esimerkkejä luonnonkiven käytöstä ovat mm. Stockmannin tavaratalon alempi julkisivu Kristiinankadulle päin ja Turku-pisteen rakennuksen alempi julkisivu Puolalankadulla. Molemmissa kohteissa on käytetty Ylämaan ruskeaa rapakivigraniittia, jossa rapakiven ainutlaatuinen tekstuuri pyöreine maasälpärakeineen näkyy hienosti.

Kaksi mielenkiintoista ympäristörakentamisen kohdetta ovat Vähätori ja Kauppatori. Vähätori uudistettiin kaupunkitilaksi vuonna 2009. Kadunpäällysteenä on kierrätettyjä, paikallisista graniiteista valmistettuja nupukiviä. Jalkakäytävät on puolestaan päällystetty Liedon punaisella graniitilla. Turun uuden kauppatorin (2018–2022) kivipäällysteenä on kierrätettyjä paikallisia nupukiviä sekä kiinalaisia graniittilaattoja. Erilaisia kotimaisia kivilaatuja on käytetty onnistuneesti esim. portaina, reunakivinä ja koristeellisina tasopäällysteinä.

Luonnonkiven perinteisiä käyttökohteita ovat patsaat, veistokset ja muistomerkit. Turusta löytyy useita esimerkkejä täyskivestä tehdyistä patsaista, kuten Wäinö Aaltosen ”Turun Lilja”, Viljo Mäkisen ”Kissa-Alli”, Hanna Vihriälän ”Norsu” ja Laila Pullisen ”Ikaros”.

Raportin toinen painos on saatavilla osoitteessa:
https://kivi.info/wp-content/uploads/2022/12/geotechnical_report_17_turku_2painos_web.pdf
Lisätietoa: Dosentti Olavi Selonen (olavi.selonen@abo.fi), Professori Carl Ehlers (carl.ehlers@abo.fi)